Sosiaalityöntekijöiden juridinen koulutus ja työnohjaus on ollut järjestämättä asianmukaisesti vuosikymmenten ajan. Pelastakaa lapset ry:n ja SOS-Lapsikylän asema sijaishuoltoa tarjoavana palveluntuottajana ja sosiaalityöntekijöiden neuvonantajana asettaa toiminnan virkamiesten avustajana hyvin ristiriitaiseen valoon. Tämä asia liittyy myös järjestöjen aatetaustaan.
Inarin kuntakin on tullut työvuosien aikana tutuksi. Huomaan, että SOS-Lapsikylän lakimiespalvelua mainostetaan mm. Inarin kunnan sosiaalityön johtajan suosituskirjein. Tiina Kanninen kertoo yhteistyöstä SOS-Lapsikylän lakimiehen Mirjam Aranevan kanssa:
”Olemme tehneet yhdessä Mirjamin kanssa laaja-alaista yhteistyötä. Hän on ollut apuna monenlaisissa juridisissa tilanteissa esimerkiksi laatimalla tukenamme selvityksiä ja lausuntoja hallintotuomioistuimelle. Koska Mirjam on ollut mukana viimeiset viisi vuotta, hän tuntee Inarin kunnan tilanteen ja on perillä asioistamme. Syksyllä eräs työntekijämme oli ensimmäistä kertaa suullisessa käsittelyssä. Mirjam oli omalla ammattitaidollaan ja etukäteisvalmisteluillaan saanut hänen olonsa kuitenkin rennoksi ja varmaksi.
Kannisen mukaan sosiaalityöntekijät ovat saaneet tietoa lakiasioista, mm. kirjausten merkityksestä: ”Koska Mirjam on apunamme, tiedämme kuitenkin, että valmistautumisemme vaativiin tilanteisiin ja juridisesti vakaalla pohjalla. Mirjamista näkee, että mitä vaikeampi ja haastavampi tapaus on käsillä, sitä enemmän hän on siitä täpinöissään.”
Koska SOS-Lapsikylä hakee aktiivisesti perhehoitajia kampanjallaan ”Suomessa 10 000 lasta etsii uutta kotia”, tarkistan tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä Lapin lasten tilanteen eri kunnissa. Palveluntuottajan ilmoitus 10 000 lapsesta tarkoittaa perheen näkökulmasta lisääntyvää uhkaa menettää lapsi.
Huomaan Inarin kunnassa lapsiperheiden tilanteen heikentyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Huostaanotettujen tai kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä pysyi ajalla 2010-2013 samana ollen 1,2 %. Tällä hetkellä määrä on tuplaantunut ollen huomattavasti yli koko maan keskiarvon, 2,4 %.
Kuntien virkatyön laatu ei tietystikään ole riippuvainen yksinomaan siitä, kuka valitaan sosiaalityöntekijöiden lakimieheksi. Tämä asia on kuitenkin oleellisen tärkeä, koska ihmisoikeusongelmat ja mielivallan työkulttuuri ovat havaintojeni mukaan lisääntyneet tällä vuosituhannella (vakiintunut mielivalta). Sosiaalityöntekijöiden juridinen ohjaus pitäisi järjestää täysin erillään yksityisistä toimijoista, esimerkiksi Kuntaliiton kautta.
Kiinnitän tässä tapauksessa huomiota siihen, että Inarin sosiaalijohtaja ei ole ilmaissut vakavaa huoltaan perus- ja ihmisoikeusasioiden toteutumisesta Inarissa eikä huostaanottojen tuplaantumisesta lyhyessä ajassa. Hän on ollut tyytyväinen rentoon virkatyön.
Jatketaanko rennolla huostaanottolinjalla?