Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa missiokseen turvata ihmisten toimintakyky, toimeentulo ja palvelut. Se ilmoittaa strategiseksi visiokseen eheän yhteiskunnan ja kestävän hyvinvoinnin.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on tapahtunut viimeisten 30 vuoden ajan seuraava kehitys:
- Lähes 20 000 lasta on siirretty pois kodistaan, joka toinen tunti joku lapsi joutuu jättämään kotinsa.
- Sijaishuoltoon kuluu noin miljardi euroa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimiksi nimettyjen pakkopalvelujen avulla tuetaan palveluntuottajien hyvinvointia ja taloudellista menestystä.
- Peruspalvelut on ajettu alas, terveydenhuolto ei toimi. Sairaanhoitopiirien lastenpsykiatrian huostaanottolähetteet ovat edelleen nykypäivää. Niiden avulla neuropsykiatriset häiriöt jäävät tunnistamatta ja hoitamatta. Käytäntö takaa ehtymättömän lapsivirran palveluntuottajille.
- Lastensuojeluksi nimetyn toiminnan avulla lasten vanhemmat, isovanhemmat ja suku sivuutetaan, vaikka lain mukaan julkisen vallan tulee tukea vanhempia ja nähdä perhe yhteiskunnan perusyksikkönä.
- Sijoitetut lapset kertovat väkivaltakokemuksistaan. Lapsia ja lapsiperheitä syrjäytetään.
- Lapsia katoaa sijaishuoltoon, koska järjestelmä mahdollistaa vakavat ihmisoikeusloukkaukset.
Lastensuojelujärjestöt – myös sijaishuoltoa tarjoavat – ovat pullahtaneet lasten asioiden asiantuntijoiksi ja tuntuvat tietävän, kuinka perheitä autetaan. Samaan aikaan huostaanotot ovat tuplaantuneet ja peruspalvelut heikentyneet. Palvelujen järjestämisen sijaan kansan ”kuntouttaminen” näyttää olevan toiminnan ydintä. Lastensuojelujärjestöt näyttävät voivan oikein hyvin.
On ilmeistä, että sosiaali- ja terveysministeriön strategisessa suunnittelussa on ollut vakavia ongelmia. Lastensuojeluasioissa asiantuntijat on valittu väärin.
Lastensuojelun rakenteelliset ongelmat mahdollistavat lakien noudattamisesta vapaan virkamiestyön. Huostaanoton perusteena käytetään ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan tai/ja taustaan liittyviä syitä (köyhyys, sairaus, yksinhuoltajuus, etninen tausta). Kuinka varmistetaan, etteivät STM:n käyttämät asiantuntijat enää jatka työssään?
Lastensuojelulakia ollaan uudistamassa. Lastensuojelulain uudistaminen edellyttää rakenteiden avaamista, tervettä pohjaa ja perustaa. Lastensuojelun sijaishuollon nykytilaselvityksen käynnistäminen varmistaa avoimen, läpinäkyvän ja lastensuojelun ideologiasta vapaan hallinnon. Ihmisten omat kokemukset tulee saada näkyviin puolueettomalla haastattelututkimuksella.
Tervetuloa eduskuntatalon portaille 23.11. klo 11-13. Kadotetut lapset -työryhmä järjestää mielenilmauksen avoimen ja läpinäkyvän lastensuojelun puolesta.
Tervetuloa myös kansanedustaja Juha Mäenpään ja toimittaja Maria Asunnan järjestämään lastensuojelukeskusteluun eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3, 00100 Helsinki). Paikalla paneelikeskustelussa on esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta. Osallistun panelistina tilaisuuteen. Tilaisuudessa keskustellaan lastensuojelun oikeusturvaongelmista ja siitä, miksi lastensuojelu on yksi suurimmista suomalaisista ihmisoikeusongelmista. Tilaisuus alkaa klo 17.15.
Nostetaan kissa pöydälle ja aletaan rakenteiden korjaamistalkoot. Pitäisikö ryhtyä kriittisesti arvioimaan asiantuntijuutta, taustoja, ideologiaa? Voisiko olla niin, että yleishyödylliset, aatteelle pohjaavat toimijat ovatkin ajaneet/ajavat ihan vaan omaa etuaan? Uskaltaisiko joku edes kuiskata, että on tapahtunut suuri vedätys – lapsiperheiden vahingoksi?