Laitoslasten määrä levii niinku ebola

Lain mukaan lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.

Myös lapsiasiavaltuutetun mielestä säännös on kaunis.

Sijaishuollon kaltoinkohtelut jatkuvat. Sosiaali- ja terveysministeriön 2000-luvun lainvalmistelu on mahdollistanut mittavan huostaanottobisneksen

https://yle.fi/uutiset/3-11016328

Valtio ei ole lunastanut lupaustaan, jonka se antoi vuonna 2016 Finlandiatalon anteeksipyyntötilaisuudessa. Tuolloin aiheena oli lasten kaltoinkohtelut ajalla 1937-1983

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74821/Rap_2016_22.pdf

Sijoitetut ja valtion vastuulla olleet lapset olivat joutuneet väkivallan kohteeksi sijaishuollossa. Virkamiehet eivät olleet hoitaneet tuolloinkaan valvontatehtäväänsä.

Sijaishuollon nykytilaselvitystä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan ja hiljaisuus jatkuu.

Sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensa puolueettomalla haastattelututkimuksella saadaan selville, mitä lastensuojelussa ja sijaishuollossa oikein tapahtuu ja mihin veronmaksajien rahoja käytetään. Tällä tavoin voidaan poistaa lastensuojelun rakenteellinen väkivalta.

Tällä hetkellä sijoitettujen lasten asia on jäänyt eduskunnan oikeusasiamiehen ja muiden valvontaviranomaisten työmaaksi sekä kansalaisten aktiivisuuden varaan. Virkamiehet eivät tälläkään hetkellä hoida tehtäviään. Kyse ei ole lastensuojelun resursseista, vaan hämmästyttävästä välinpitämättömyydestä. Tahtotilana on huostaanottobisneksen tukeminen.

Lahjakas artisti Adjektiivi kertoo sijaishuollon kauhuista:

LAITOSLAPSILLE

Laitoslasten määrä levii niin ku ebola,

koska aikuisten mielest ne on niin vitun sekoja.

Miksi ne sanoo: ota niskasta kiinni!

Puolet on kuitenki traumoista kiinni

Riivaa ajatus, et joutuis sinne takas,

sossut sanoo aina vaa et: kerää ny ne kamas,

mene laitokseen, koska se hoitaa sut kuntoon.

Eikö sossutantoilla oo mitään omatuntoo?

Lääkkeet järkyttää mieltä sekä kehoo,

ne pistää vähemmälle sun fyysistä tehoo.

Kolme vitun vuorokautta vierihoidossa, jos ovi vaan on auki,

se on vittu laillista!

Yksin virut valkoisessa huoneessa, ne väittää sulle tekemistä sinne tuoneensa.

Paskapuhetta, se on paskapuhetta!

Voi kumpa sen kolme päivää vois viettää unessa.

Laitoslapset kokoontuu,

Pikkuhiljaa, mieli tuhoutuu

Lapsi haluu kotiinsa takaisin,

Vaikka menneisyyteen jää sana: rakastin.

Laitoslapset kokoontuu,

Pikkuhiljaa, mieli tuhoutuu.

Lapsi haluu kotiinsa takaisin,

Vaikka menneisyyteen jää sana: rakastin.

Koulussa käyminen on jo liian raskasta.

Ei kukaan enää sano lapselle että rakastaa.

Hoitajatyöryhmä, itsepäinen paska.

Laitoslapsen sielu on vielä enemmän arka.

Voit vaan kuvitella, mitä se on olla 13.v,

ja joutuu hoitoon.

Ei ole kotia, ei ole mitään luottamusta.

Koko maailma on harmaa tai täysin pikimusta.

Näytä miten rohkaiset varhaisteiniä, jos se on vihanen

ja hyppii seinillä.

Paras käytäntö on ehkä piikki takapuoleen, ja sit se teini

melkein huolest kuolee: Mitä mulle tapahtuu? Miks tää meni näin?

Ennen asiat oli vielä parhain päin.

Kehdosta hautaan, ja ajattelee synkästi,

kun joku vitun tantta sen sinne laitokseen pisti.

Laitoslapset kokoontuu,

Pikkuhiljaa, mieli tuhoutuu.

Lapsi haluu kotiinsa takaisin,

Vaikka menneisyyteen jää sana: rakastin.

Laitoslapset kokoontuu,

Pikkuhiljaa, mieli tuhoutuu.

Lapsi haluu kotiinsa takaisin,

Vaikka menneisyyteen jää sana: rakastin.

Kuka kehtaa väittää et se on lapselle oikein?

Puhuu paskaa, et laitokseen yhen taas vein.

Nyt se on turvassa ilman pulmaansa .

Ja koulussa laitoslapsi ottaa vielä turpaansa,

viiltelee ranteet verisenä valuen.

Kuiskaa ääneen: mä tätä haluu en.

Kalutaan keho, kalutaan koko mieli.

Minne johtaa tulevaisuus ja polkuni ja tieni?

Mä olin vielä aivan liian pieni.

Missä välittäminen ja rakkaus silloin lieni?

En kestä enää, viekää mut pois!

Ihan ku se laitospaikka hyväks mulle ois.

Paha pahan perään, en haluu enää herää,

Haluun vaan vaatteni ja kamani kerää.

Pakko aatella, et joskus pääsee täältä vittuun.

Itku tulee, kyynel tyynylle tippuu.

………………………………………………

Kuka kehtaa väittää, että se on lapselle oikein?

Julkaissut Leeni Ikonen

Varatuomari Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarkkailija. Lasten ja perheiden ääni.