Osa 4: Kun sosiaalityöntekijä suunsa avaa

Kun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kuullaan oikeudessaLapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kuulemisessa ilmenee usein, ettei sosiaalityöntekijä tunne lasta eikä vanhempia. Hän on poiminut asiakaskertomuksista huostaanottoa tai / ja lapsen ja vanhemman yhteydenpidon rajoittamista puoltavia kirjauksia perheen elämästä ja luo ns. paperiperheen.

Sosiaalityöntekijän vastaukset vaihtelevat:

”En ole käynyt perheen kotona”

”En nyt muista, milloin olen tavannut lapsen kahden kesken”

”Olen juuri aloittanut lapsen asioista vastaavana työntekijänä, en tiedä, onko tapaamisia ollut”.

En ole koskaan nähnyt, että hallinto-oikeuden päätöksiin kirjattaisiin, että lapsesta vastaava sosiaalityöntekijä ei tunne omakohtaisesti lasta eikä tämän perhettä.

Huostaanottojen syyt eivät suinkaan aina liity vanhempien päihteidenkäyttöön tai mielenterveyden ongelmiin kuten julkisuudessa annetaan ymmärtää. Tilastoinnin puutteiden takia kukaan ei maassamme tiedä täsmällisiä syitä siihen, miksi liki 18 000 lasta on siirretty pois kodistaan. Tutkimusten mukaan lastensuojelun tarpeessa olevilla lapsilla on usein erilaisia koulunkäynnin, käyttäytymisen ja terveyden ongelmia ja erilaiset oppimis- ja koulunkäynnin vaikeudet ovat yleisiä (Vuonna 1997 syntyneiden kohorttitutkimus).

Suuri osa huostaanotoista johtuu siitä, että lapsen opettaja ei halua opettaa lasta eikä koulu suostu järjestämään asianmukaista tukea oppilaalleen. Lastensuojeluilmoituksella oppilas saadaan pois koulusta lastensuojelun piiriin. Kun lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle esitetään kysymys, mitä hän on tehnyt tukeakseen vanhempia lapsen opetusjärjestelyissä, vastaus kuuluu: ”Tämä asia ei kuulu meille lastensuojelutyöntekijöille, koulu päättää näistä asioista”, ”Olemme osallistuneet verkostoihin”.

Huostaanottojutuissa on paljon neuropsykiatrisista häiriöistä ja muista terveyspulmista kärsiviä lapsia. Päiväkodista ja koulusta nämä lapset saadaan lastensuojeluilmoituksella lastensuojelun asiakkuuteen, vaikka lastensuojelusta näille lapsille ei löydy tukitoimia.

Lastensuojelu kehittelee syyt huostaanottoon väittämällä, että lapsen hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja impulsiivisuuden sekä aistihäiriöiden syynä ovat kodin olot. Huostaanottoa perustellaan sillä, että ”Lapsen ja äidin suhde on liian tiivis”, ”Lapsi ei ole päässyt eriytymään”,”Äiti ei kykene toimimaan aikuisena, rajoja asettavana vanhempana”, ”Lapsi on saanut pelata rajattomasti”, ”Äiti kohtelee lasta sairaana”, ”Perheen elämä on sairauskeskeistä”, ”Koti on ollut virikeköyhä ja lapselle on aiheutunut kehitysviive”.

Huostaanottoa saatetaan perustella myös syyllistämällä lapsi sairaudestaan ”Lapsi on aggressiivinen”, ”impulsiivinen”, ”uhkaava”, ”vailla empatiakykyä”.

Kun lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kysytään, mistä syystä lasta ei ole perusteellisesti tutkittu eikä järjestetty hänelle nepsy- kuntoutusta: ”Emme hoida terveysasioita, ne kuuluvat lääkärille,me valvomme lapsen etua”.

Julkaissut Leeni Ikonen

Varatuomari Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarkkailija. Lasten ja perheiden ääni.