Osaava lastensuojelu

Lapsipoliittinen selonteko
Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa
Eläköön lapset
Perhe-hanke
Kaste I
Kaste II
Varpu- varhaisen puuttumisen kehitystyö
Huolen vyöhykkeet -malli
Dialogiset menetelmät
Tulevaisuuden muistelu
Läheisneuvonpito
Perheväkivaltaohjelma
Kuka kuulisi minua?
Lapsen aika
Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan
vähentämisen toimintaohjelma
HuosTatutkimus
Lasku 93
Voima verkko
NUPRO-projekti
LAPE-ohjelma
Luo luottamusta
Hervannan malli
Malmi-projekti
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma
Sosiaalialan kehittämishankkeet
Perhe -hanke
Lastensuojelun kehittämisohjelma
Lastensuojelun kansallinen kehittämisohjelma
LapsiArvi
Ehkäisevä lastensuojelu
Toimiva lastensuojelu
Harava -hanke
Post harava
Lasso-hanke
Pylpyrä-malli
Vanhemmuuden roolikartta
Perhearviointiopas
Parisuhteen roolikartta
Lastensuojelun alueverkostot projekti
Paras hanke
Verkostoituvat erityispalvelut -hanke
Veppi
Kehrän kehittämis- ja tutkimusverkosto
Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus
Mallinnusta perhetyöstä ja perhekuntoutuksesta
Prosess Quide-menetelmä
Raportti ”Mitä mieltä? Mitä mieltä?”
Laadun aakkoset sijaishuollossa
Laadun elementit sijaishuollossa
Laituri-projekti
Huostaanottoprojekti
LUOVA organisaatio
Palmuke
Emma & Elias ja Eloisa Ikä-ohjelmat
Lasten Kaste
LasSe
Osaava lastensuojelu
LasKeTut-hanke
Futuriikki -hanke
Varhainen avoin yhteistoiminta (VAY)
Tikesos-sosiaalialan kansallinen tietoteknologian kehittämishanke
Toimiva lapsi & perhetyö
Lupaus Lapselle
Lapset puheeksi -keskustelu
Lapset puheeksi -neuvonpito
Lapset puheeksi -perheinterventio.
Hyvinvointitalous- ohjelma
SIB -malli
SIB-hanke
Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret – esiselvitys
Lapsi-indikaattorityöryhmä
Lastensuojelutarpeen selvittämisen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke
LAPE -työpajat
Puheista tekoihin
Hackneyn malli
McKinseyn 7-strategiamalli
Kehrä I
Kehrä II
Henkilökohtainen budjetointi-malli (HB)
Paniikista toivoon ja näköalat auki

Edellä mainitut hankkeet ja projektit on poimittu Metropolia Ammattikorkeakoulun yliopettaja Sirkka Rousun kirjoittamasta lastensuojelun kehittämistä koskevasta julkaisusta. Tarkasteluajanjakso koskee vuosia 1983-2017.

Vuodelta 2018 olevan julkaisun nimi on Uusi lastensuojelu kehittyy monien kulttuurien ristipaineissa. Se on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisu.https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/140837/2018_Rousu_uusi_lastensuojelu_kehittyy_monien_kulttuurien_ristipaineissa_AATOS.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rousu kertoo luonnostelevansa Uuden lastensuojelun keskeistä sisältöä. Rousu kertoo keskustelleensa erityisesti tutkimusprofessori Tarja Heinon ja Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n johtajan Kristiina Laihon kanssa.

Rousun mukaan asiakas – ja hänen tarpeensa – tulisi palauttaa palvelutuotannon kehittämisen keskiöön.

On hyvä, että tämä asia on havaittu, edes puheissa.

Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia säätelevä laki on ollut voimassa vasta 20 vuotta. Tätä lakia ei Rousu mainitse. Asiakaslähtöisyys ei siis ole uusi löytö. Se on lain velvoite.

Sirkka hyvä,

1) Onko yhdestäkään hankkeesta tai projektista olemassa selvitystä, mitä se on maksanut meille veronmaksajille? Mitä nämä kaikki ovat yhteensä maksaneet?

2) Ovatko palvelujen käyttäjät päässeet arvioimaan yhtäkään hanketta tai projektia?

3) Mistä syystä et ole uutta lastensuojelua kehitellessäsi huomioinut lainkaan Suomen valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saamia langettavia tuomioita?

4) Tunnustat olleesi mukana useissa edellä mainitussa hankkeissa ja projekteissa jo vuosikymmenten ajan. Ketkä muut nimeäisit suomalaisen lastensuojelun arkkitehdeiksi?

5) Mitä keinoja teillä on ollut käytössä, kun lopputuloksena on sijaishuollon miljardibisnes?

6) Kerrot julkaisussa, kuinka ylisukupolvisten ketjujen katkaiseminen on mahdollista tuomalla perheiden elämään suojaavia tekijöitä. ”Eletty ylisukupolvinen huono-osaisuus lukitsee ja kapeuttaa. Purkajaksi tarvitaan näköalaa uudelleen avaavaa, näköalaistavaa sosiaalityötä ja palveluita. Ongelmien taustalla on hyvin pitkä historiallinen kehitys.”

Opetatko sosiaalityön opiskelijoille edelleen tuota ylisukupolvisen huono-osaisuuden 100 vuotta vanhaa oppia? Eikö sitä voisi jo unohtaa?

7) Tarkoitatko, että sosiaalihuollon asiakaslaki ei koske lastensuojelun maalittamia ”huono-osaisia” eli köyhiä, yksinhuoltajia, sairaita ja vammaisia? Eikö heillä ole oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja palveluun? Ajatteletko, että ”huono-osaiset” eivät osaa ilmaista toiveitaan ja tarpeitaan?

8) Asiantuntijoita on pilvin pimein arvioimassa vanhempia ja lapsia. Pelko ja kauhu on levinnyt lapsiperheisiin. Maamme naiset ovat tehneet synnytyslakon. Sijaishuoltoon siirretyt lapset ovat väkivallan kohteena, lastensuojelu saattaa tappaa. Voisitko tehdä asialle jotain?

9) Lastensuojelu on kulkenut viimeisen 30 vuoden aikana katastrofista toiseen.

Tässä hankkeiden lopputulos:

Alaikäisistä lapsistamme noin joka viideskymmenes (1,7 %) on sijoitettuna kodin ulkopuolelle.

Huostaanotettujen lasten lukumäärä on kasvanut tasaisesti viimeisen 30 vuoden ajan (1990–2019) ja kaksinkertaistunut noin 6 000 lapsesta reiluun 11 000 lapseen.

Vastaavasti huostaanotetuista lapsista aiheutuneet kustannukset ovat myös kaksinkertaistuneet (433 miljoonasta eurosta 883 miljoonaan euroon), mutta puolet lyhyemmässä ajassa vuosina 2006–2019.

Lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat kasvaneet noin 272 miljoonasta eurosta 335 miljoonaan euroon 2010-luvun jälkipuoliskolla.https://itla.fi/onko-maallamme-malttia-uudistaa-lastensuojelun-palvelut/

Onko ollut mitään keskustelua siitä, että asiantuntijat pitää heti vaihtaa?

10) Korostat, että median pitäisi puhua ja kirjoittaa lastensuojelusta myönteisemmin.

Miksi pitäisi?

Julkaissut Leeni Ikonen

Varatuomari Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarkkailija. Lasten ja perheiden ääni.