Lastensuojelun epätoivoisten hankkeiden seurauksena kriisi vain syvenee ja hankkeet saavat yhä kummallisempia piirteitä.
Kiitän lukijoita kaikesta ystävällisestä palautteesta ja linkeistä.
Lastensuojelun toimintaa seuraavia kiinnostaa lastensuojelujärjestöjen toiminta.
Ongelma on kiteytettynä seuraava:
Lastensuojelun sosiaalityössä ei toteudu asiakkaan oikeus hyvään ja asiakkaan tarpeet huomioivaan kohteluun ja palveluihin.
”Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.”
Lastensuojelutyön ongelmana on rakenteellinen väkivalta, joka ilmenee niin sanotuissa avohuollon tukitoimissa kuin lasten sijaishuollossa.
Ongelmana on myös omaksuttu pysyvän huostaanoton työkulttuuri, vaikka perheen jälleenyhdistämisen velvoite on kirjattu jopa lakiin vuonna 2008.
Kuinka näitä vakavia ongelmia sitten yritetään ratkaista?
Yllättäviä ehdotuksia
Ratkaisuehdotukset ovat yllättäviä.
Pelastakaa Lapset ry. on lähtenyt vetämään lastensuojelujärjestöjen airuetta.
Järjestöt eivät suinkaan ole esittäneet valtiovallalle, että sijaishuollon lapsiin kohdistuva väkivalta pitää lopettaa. Ne eivät ole vaatineet sijaishuollon nykytilan puolueetonta selvittämistä.
Sen sijaan Pelastakaa Lapset ry. tiedottaa:
Laaja lastensuojelun asiantuntijaverkosto on julkaissut toimenpide-ehdotuksen: lastensuojelun laitoshoidon työntekijätilanteeseen vaaditaan ripeästi parannuksia
On suuri huoli sijaishuollon julkisuuskuvasta.
On suuri huoli sijaishuollossa toimivien aikuisten tilanteesta.
”Alan vetovoiman lisäämiseksi tulee parantaa työskentelyolosuhteita, lisätä työntuen rakenteita ja vahvistaa johtajuutta”.
Pelastakaa Lapset ry. on koonnut verkoston ja tehnyt toimenpide-ehdotuksen.
Tärkeimpiä toimenpide-ehdotuksessa kirjattuja kehittämiskohteita ovat:
- Koulutukseen ja osaamisvaatimuksiin liittyvät asiat
- Alan veto- ja pitovoimatekijät
- Alan julkisuuskuva
- Työolosuhteet (henkilöstömitoitus, työn tukirakenteet, palkkaus, johtaminen)
Vetoomusta ovat esittämässä:
Pelastakaa Lapset ry, Anu Lehto, palvelutoiminnan johtaja, Tove Lönnqvist, kehittämispäällikkö
Auta lasta ry, Pertti Kukkonen, toiminnanjohtaja
Barnavårdsföreningen i Finland, Pia Sundell, toiminnanjohtaja
Ehjä ry, Kai Laitinen, toiminnanjohtaja
Familar oy, Marko Nikkanen, laatujohtaja
Kalliola oy, Sointu Möller, palvelujohtaja
Nuorten Ystävät ry, Marianne Inkala, palvelupäällikkö
Osallisuuden aika ry, Vilma Vähämaa, va. toiminnanjohtaja
OsSi-hanke, Senni Laine, projektipäällikkö
Pesäpuu ry, Jari Ketola, toiminnanjohtaja
SOS-lapsikylä, Tiina Rihti, kehittämispäällikkö
Valtakunnallinen Lastensuojelu Valasu ry, Sanna Lundgren, varapuheenjohtaja
Pelastakaa Aikuiset -hanke
Suomen valtio on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden tavoitteena on vanhempien tukeminen.
Huostaan otetun lapsen kohdalla tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen, mikä tarkoittaa tavoitteellista työtä lapsen palauttamiseksi kotiinsa.
Tavoitteena ei siis voi olla vetovoimaisen sijaishuollon aikaansaaminen, paisuttaminen ja ylläpitäminen. Emme tarvitse mitään sijaishuollon pitovoimaa. Sellainen on yhteiskunnan rajallisten voimavarojen hukkaamista.
Sellainen tavoite on ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Sijaishuollon tarve tulee minimoida, koska lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan perhe on yhteiskunnan perusryhmä.
Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen ilmoittaen olevansa vakuuttunut siitä, että
perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa.
Euroopan ihmisoikeussopimus velvoittaa suojaamaan perhe-elämää.
Myös lastensuojelujärjestöjen tulisi huomioida edellä olevat velvoitteet.
Sijoitettujen lasten hoitamiseen ei tarvita mitään erityisiä hankkeita. Suomen lain mukaan lasta ei saa kaltoinkohdella. Riittää, että ohjaajat noudattavat lakia.
”Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.”
Mistä apu järjestöille?
Järjestöillä on lakimiehensä, jotka ovat perinteisesti auttaneet kuntiemme sosiaalityöntekijöitä ottamaan lapsia huostaan. He auttavat kuntien sosiaalityöntekijöitä myös yhteydenpidon rajoitusasioissa. He auttavat sosiaalityöntekijöitä myös huostaanoton lopetusasioissa.
Järjestöt eivät siis avusta lastensuojelun asiakasperheitä.
Lakimiehet Maria Haarajoki ja Mirjam Araneva ovat tulleet varmasti tutuiksi lastensuojeluperheille.
Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelu on aikanaan rakennettu RAY -varoilla.
Luulisin, että järjestöt saavat näiltä lakimiehiltä tietoa myös perus- ja ihmisoikeusasioista.