1990 -luvulla toteutettu perusoikeusuudistus ja Suomen liittyminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin vauhdittivat kansalaisia järjestäytymään ja vaatimaan lastensuojelutyöhön asianmukaista ja perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa toimintaa. Helsingin Sanomat uutisoi 24.9.1994 ”Pikku-Leenan” isä voitti valtion Strasbourgissa. Ensiesiintyminen ihmisoikeustuomioistuimessa toi Suomelle langettavan päätöksen”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa todetaan, että Suomi loukkasi ns. Pikku-Leenan tapauksessa tytön isän ihmisoikeuksia, kun viranomaiset eivät turvanneet isän oikeutta tavata lastaan. Pikku-Leenan tapauksen jälkeen oli perusteltua odottaa muutosta viranomaisvieraannuttamisen työtapoihin. Lasten aivopesun, siis kaltoinkohtelun, mahdollistava järjestelmä vaati pikaisia korjauksia. Isättömien lasten joukko kasvoi. K & T -tapauksen (2001) jälkeen oli perustelua odottaa lastensuojelun väkivaltaisten rakenteiden avaamista ja korjaavia toimia. Korjaavien toimien sijaan lastensuojelun toimijat halusivat jotain muuta kuin Suomen lakeja noudattavan virkamieskunnan. Mitä saatiin lakeja noudattavan virkamieskunnan tilalle?
Saatiin kansan maalittamista
Lastensuojelujärjestöjen johdolla voimistui kansan maalittaminen. Puheet lasten ja nuorten pahoinvoinnista sekä vanhempien kyvyttömyydestä ovat toistuneet teemoina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Ylisukupolvisen sosiaalisen perimän tehokas markkinointi tukee puuttumisen oikeutusta. Maalittaminen on tuonut leveän leivän pöytään yhä laajenevalle lastensuojelujärjestöistä ja muista palveluntuottajista koostuvalle joukolle. Itse asiassa hyvinvointia on syntynyt kaikille muille paitsi lapsille ja heidän vanhemmilleen. Toiminnassa unohdetaan kokonaan, että sairastunut järjestelmä itsessään tuottaa pahoinvointia.
Saatiin vuosisadan siirto-operaatio
Sijaishuollon palveluja tuottavat tahot alkoivat 2000 -luvun edetessä tunnistaa yhä tarkemmin kohteensa ja avainhenkilöt. Kuinka maksimoida taloudellinen etu? Kuinka aatteisiin ja ihmisten eriarvoisuuteen ja alistamiseen pohjaavia työkäytäntöjä voidaan jatkaa ihmisoikeusvelvoitteista huolimatta?
Avainhenkilöt ovat verkostoista löytyneet. Sijaishuollon edunvalvojien ponnistelujen seurauksena käynnissä on vuosisadan siirto-operaatio. Sosiaalityöntekijät siirtävät joka toinen tunti lapsen sijaishuoltoon. Liiketoiminta käy siis vilkkaana, perheitä traumatisoiden ja pelkoa aiheuttaen.
Saatiin perheiden riskiseulaukset
Riskiperheiden seulontaohjeiden laatiminen on ollut tuottoisa liikeidea. Riskiseulat eivät tunnista sijaishuollossa tapahtuvaa väkivaltaa. Perheiden riskiseulaukset vievät huomion pois varsinaisesta ongelmasta eli sijoitettuihin lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Saatiin Pelastakaa lapset ry
K & T -tapausta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa hoitanut STM:n virkamies Pia-Liisa järjesteli yksityiselle taholle, Pelastakaa lapset ry:lle etusijan kuntien sosiaalityöntekijöiden konsulttina. Pelastakaa lapset ry:n lakimieshanke oli päänavaus hämärtämään julkista valtaa (Suomen perustuslaki 124 §). Hankkeen myötä sosiaalityöntekijät opastettiin turvautumaan ulkopuoliseen yksityiseen toimijaan.
Pelastakaa lapset ry perustelee vuonna 1997 lakimiesprojektiaan RAY:lle sillä, että ”sosiaalityöntekijät joutuvat kohtaamaan yhä enemmän asiakasperheiden lakimiehiä, joiden läsnäolo ei ole sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta välttämättä helpottanut muutoinkin hankalien asioiden käsittelyä.” Lakimiesten tapa ajaa päämiestensä asiaa ”on ollut omiaan aiheuttamaan sosiaalialan ammattilaisille tunteen altavastaajan asemasta” (!!). Oikeusturvakeinoja käyttävät vanhemmat koettiin häiritseväksi tekijäksi.
Saatiin juridiikasta vapautetut virkamiehet
Julkisuudessa Pelastakaa lapset ry:n lakimiespalvelun tarvetta perusteltiin sillä, että juridisen konsultoinnin avulla kunnan sosiaalityöntekijälle mahdollistuu irtaantua juridisten ongelmien pohdinnalta, jolloin aikaa vapautuu varsinaisen sosiaalityön tekemiseen (Araneva 2002).
Kysymys: Kuinka virkamies julkisen vallan käyttäjänä voi vapautua laeista, kun julkinen valta perustuu lakien noudattamiseen?
Saatiin Pia-Liisa Heiliö sosiaalityöntekijöiden konsultiksi
K & T -tapausta ihmisoikeustuomioistuimessa hoitanut Pia-Liisa Heiliö siirtyi STM:stä lakimieheksi Pelastakaa lapset ry:een vuonna 2003 (-2006), jolloin alkoi Pelastakaa lapset ry:n hanke sijoitustilanteiden arviointiin. Näin Heiliökin pääsi aitiopaikalle neuvomaan sosiaalityöntekijöitä huostaanottotilanteissa. Heiliön virkavapaus päättyi vuoden 2006 lopulla, jolloin hän palasi takaisin ministeriöön.
Poikkeuksellisen tästä asiasta tekee se, että ko. yhdistys on sijaishuoltopalveluja tarjoava toimija. Sosiaalityöntekijöille ei siis järjestelty oikeudellista ja asiaa tuntevaa tukea esim. Kuntaliitosta tai oikeusaputoimistoista. Kansalaisten yhdenvertaisuutta loukkaavasti yhdistys alkoi avustaa sosiaalityöntekijöitä huostaanottoasioissa. Palvelu ei ole tarkoitettu perheille.
Saatiin Jari Sinkkonen ja Pelastakaa lapset ry:n sosiaalityöntekijä
Lakimiesprojektin tarkoituksena oli kehittää kuntien sosiaalityöntekijöille lakimiespalvelu. Lakimieshankkeessa ei siis ollut kyse siitä, että Pelastakaa lapset ry:llä olisi ollut tarjota kunnille lastensuojeluasioihin perehtynyt erikoisosaajajuristi. RAY:n tuella koulutettiin nuori lakimies, varatuomari Mirjam Araneva, ”talon tavoille”.
Aluksi lakimiespalveluista ei edes velvoitettu kuntia, koska ilmaista palvelua pidettiin markkinointivalttina palvelun levittämisessä kuntiin. Markkinointivalttina pidettiin myös sitä, että STM:n virkamies Pia-Liisa Heiliö toimi lakimiehen taustajoukkona. Lakimiesprojektin myötä järjestön ylilääkäri Jari Sinkkoselle avautui valtakunnan ykköspaikka huostaanottoihin. ”Lakimiehen rinnalla lapsen etua punnittaessa toimisi lastenpsykiatri ja sosiaalityöntekijä”.
Hankkeessa mainittua järjestön ”sosiaalityöntekijän” nimeä ei löydy mistään. Käytännössä siis jo yli 20 vuoden ajan palveluja käyttävissä kunnissa on ollut maan tapana konsultoida yksityisen toimijan sosiaalityöntekijää. On hyvin todennäköistä, että erityisesti pikkukuntien sosiaalityöntekijät ovat ripustautuneet arvovaltaisena pidetyn toimijajärjestön työntekijöihin.
Asetelma oli tämä: Pelastakaa lapset ry tarvitsi tasaisen, mieluiten kasvavan, lapsimateriaalin virran toimintaansa. Yhdistyksen ylilääkäri Jari Sinkkonen on kertonut pitävänsä adoptiota erinomaisena lastensuojeluna. Adoptio tarkoittaa lapsen pois ottamista vanhemmiltaan.
Asetelma ei ollut neutraali. On perusteltua kysyä, kuinka monen huostaanoton taustalla ja käynnistäjänä on tosiasiassa ollutkin Pelastakaa lapset ry:n lakimies, Jari Sinkkonen ja/tai nimetön sosiaalityöntekijä? Entä kuinka monen lapsen erottaminen perheestään toteutui sen jälkeen, kun sosiaalityöntekijä oli neuvotellut Pia-Liisa Heiliön kanssa?
Pelastakaa lapset ry lähti nousukiitoon. Pelastakaa lapset ry:n tuotot olivat vuonna 2002 7,8 milj. euroa ja vuonna 2020 yhdistyksen antaman tiedon mukaan ennätyksellinen eli 42,3 milj. euroa.
Saatiin Pelastakaa lapset ry arvioimaan huostaanottojen tarvetta
Lakimiesprojektin myötä yhdistys oli saanut vankan jalansijan kuntiin. Pelastakaa lapset ry. käynnisti vuonna 1999 RAY:n tuella Sopiva sijaiskoti lapselle -projektin. Hankeasiakirjojen mukaan tavoitteena oli löytää lapsille mahdollisimman pysyvä sijaisperhe. Järjestön ylilääkäri Jari Sinkkonen ja tutkija Mirjam Kalland toimivat hankkeessa.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen ja tutkija Mirjam Kallandin tavoitteina oli kehittää lasten sijoituksiin soveltuvia, kiintymyssuhdeteoriaan perustuvia arviointimenetelmiä. Mirjam Kalland on kertonut, että kiintymyssuhdeteoriaa voidaan käyttää useilla alueilla arvioitaessa lasten tarpeita. Näitä ovat sijaishuolto, päivähoitokysymykset, vanhemmuuden arviointi ja avioerotilanteet.
Tutkija-asetelma oli tämä: Pelastakaa lapset ry tarvitsi tasaisen, mieluiten kasvavan, lapsimateriaalin virran toimintaansa. Yhdistyksen ylilääkäri Jari Sinkkonen on kertonut pitävänsä adoptiota erinomaisena lastensuojeluna. Tutkijoiden tutkimusote perustui olettamukseen, että huostaanotettu lapsi on laiminlyöty ja kohdeltu kaltoin.
Asetelma ei ollut neutraali. On perusteltua kysyä, miksi RAY rahoitti hankkeen.
Saatiin kiintymyssuhdeteoria
Mirjam Kalland kertoo vuonna 2015, että Sopiva sijaiskoti lapselle -hankkeen teoreettisena taustana oli kiintymyssuhdeteoria ja siihen perustuva olettamus, että lapsi, jota oli laiminlyöty tai kohdeltu kaltoin, tarvitsee huostaanoton jälkeen mahdollisimman pysyviä ja turvallisia kasvuoloja sekä korjaavia kokemuksia. (Kalland, 2015, s. 166).
”Kun lapsi otetaan huostaan, hän on kokenut hätää ja tuskaa. Kiintymyssuhdeteoria on auttanut ymmärtämään lasten pahoinpitelyn ja laiminlyönnin taustoja. Teorian avulla voidaan esimerkiksi tutkia sosiaaliseksi perimäksi kutsuttua ilmiötä, eli sitä, miksi lapsena lastensuojelun asiakkaana ollut aikuinen toistaa usein kokemuksiaanomien lastensa kanssa.”
Kalland kertoo, että lasten kaltoinkohtelu ja laiminlyönti ovat yhteydessä perheen alhaiseen sosiaaliluokkaan, äidin alhaisempaan koulutustasoon, teiniäitiyteen ja monilapsisuuteen. Hän kertoo, että lastensuojeluperheissä lapsen uhkaaminen voi olla arkipäivää (Kalland, 2001, s.208). Kalland kuvailee erilaisia perhemalleja. Hän päätyy nimeämään ”lastensuojeluperheen”, jonka taustalla on usein levoton elämäntapa, jäsentymätön päivärytmi, väkivaltaa, päihde- ja mielenterveysongelmia. ”Lapsen päällimmäisenä strategiana on tavoittaa vanhempiensa huomiota provosoivalla käyttäytymisellään.”(Kalland 2001, s.2013).
Saatiin virhepäätelmiä huostaanotoista
Tutkijoiden olettamus on ollut kohtalokas monelle perheelle. Tämä yksinkertainen ja naivi olettamus pois sulkee kaikki muut vaihtoehdot, esimerkiksi sosiaalityöntekijän puutteellisesta koulutuksesta, työkokemuksesta, ideologiapohjaisesta mututyöskentelystä tai virkamiespersoonan häiriintyneisyydestä käynnistyneet perusteettomat puuttumiset perhe-elämään ja lapsen vapauteen. Vailla ennakkokäsitystä oleva tutkimus hakisi selittäviä tekijöitä, joita löytyy 2000- luvun tapahtumista, mm. VARPU -huolimallin aikaansaamista vääristä positiivisista löydöksistä eli huostaanotoista ja perusteettomista puuttumisista perhe-elämään.
Saatiin nepsylapsia syrjäyttävät työtavat
Mirjam Kalland kuvaa lapsia, joilla on keskittymis- ja oppimishäiriöitä. Nämä johtuvat siitä Kallandin mukaan siitä, että lapsella ei ole varhaisvaiheissa ollut mahdollisuutta kokea turvallisuutta. Keskittyminen ja oppiminen edellyttävät Kallandin mukaan sitä, että lapsi voi kokea olonsa turvalliseksi ja että hänellä on ollut varhaisvaiheissa aikuinen käytettävissään. Karkaaminen ja vaeltaminen saattaa olla lapsen tapa kysyä, kuka hänestä huolehtii (Kalland, 2001, s.206)
Nämä teoriat takaavat sen, etteivät autismin kirjon lapset saa tutkimuksia, hoitoa eikä kuntoutusta. Kuinka yksinkertaista onkaan tulkita kehitysviiveisen lapsen kehitysviiveen syyksi sekainen koti tai virikeköyhä ympäristö, univelkainen tai sairastunut äiti.
Saatiin tappava lastensuojelu -selvitys
Sinkkonen ja Kalland tutkivat Sopiva sijaiskoti -projektin yhteydessä sijoitettujen lasten kuolleisuutta. Tutkimus perustui lastensuojelurekisteriin ja kuolemansyyrekisterin yhdistämiseen ja se koski kaikkia 1992-1997 huostassa olleita lapsia ja nuoria (13 371). Näiden lasten ja nuorten kuolleisuus havaittiin moninkertaiseksi ikäryhmän normaalikuolleisuuteen verrattuna, erityisesti ikäluokissa 15-25. Kuolemat liittyivät itseä vaarantavaan tai vahingoittavaan käyttäytymiseen eli päihteisiin, onnettomuuksiin ja itsemurhiin.
Saatiin uskomattoman törkeä selitys sijoitettujen lasten kuolintapauksille
Tutkijoiden mukaan tutkimus vahvisti sen, mitä kiintymyssuhdeteoriakin korostaa. Kiintymyssuhteissaan vaurioitunut lapsi käyttäytyy itsetuhoisesti ja voi olla vaaraksi itselleen. Kun lapsen käsitys itsestä, vuorovaikutuksesta ja toisista on varhaisvaiheessa muodostunut pääosin kielteiseksi eikä häntä ole suojeltu psyykkisesti eikä fyysisesti hän ei kykene myöskään suojelemaan itse itseään myöhemmin (Loppuraportti s. 7).
Tutkijat eivät lainkaan huomioineet sijaishuollon aikaisia tapahtumia, lasten huonon ja väkivaltaisen kohtelun aikaansaamia seurauksia. Tällä tutkimusotteella on tehokkaasti pystytty peittelemään sijaishuollon kielteiset seuraukset, jopa sijaishuollon väkivalta. Lapsen huono hoiva tai lapsiin kohdistettu suoranainen väkivalta selitetään johtuvan varhaislapsuuden traumoista. Teoria takaa sen, että sijaishuollon väkivaltaan ei puututa eikä huostaanottoja lopeteta: Lapsen ”oireilu” ja sijaishuoltopaikasta pakeneminen ilmentävät varhaisia kiintymyksen puutteita….
Saatiin SOS -lapsikylän palvelut
Pelastakaa lapset ry:n hankkeessa koulutettu varatuomari Mirjam Araneva siirtyi sittemmin Merikratoksen palvelukseen ja SOS-lapsikylään. Hän näyttää vieneen osan Pelastakaa lapset ry:n lakimiespalvelun kunnista SOS -lapsikylän lakimiespalvelun ja muiden palvelujen käyttäjäksi. SOS -lapsikylän lastensuojeluhankkeet ovat levinneet kuntiin.
Saatiin nousuhumalassa elävä SOS -lapsikylä
SOS -lapsikylä elää nousuhuumassa Se uskottelee sekä itselleen, päättäjille että kansalle, että 10 000 lasta tarvitsisi uuden kodin.
Saatiin vaikeneva sosiaali- ja terveysministeriö
Apulaisoikeuskansleri antoi vastikään ratkaisunsa kanteluun, jossa arvosteltiin kuntien menettelyä ulkoistaa lastensuojelun tehtäviä, kuten palvelutarpeen arviointia, ilman virkavastuuta toimiville yksityisille yrityksille. Valviralta saadusta selvityksestä ei apulaisoikeuskanslerin mukaan ilmene, että sosiaalityön ulkoistaminen lastensuojelussa tai yleisemmin sosiaalihuollossa olisi ollut kattavammin valvonnan kohteena.Kyseisten ongelmien selvittämiseen ei ole viitattu myöskään sosiaali- ja terveysministeriön antamassa lausunnossa.
Suomen lapsista on tehty miljardiluokan liiketoiminnan kohde. 2000 -luvulla on synnytetty yhä syvenevä kriisi lapsiperheille. Miksi ylimmän laillisuusvalvojan pitää kiinnittää asiaan huomiota ennen kuin STM herää?
STM:ltä pyydetään selvitystä -hiljaisuus päättyy?
Apulaisoikeuskanslerin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran keskusvirastona tulisi lastensuojelun sekä laajemminkin sosiaalihuollon valvonnassaan ottaa järjestelmällisesti ja valtakunnallisesti huomioon yksityisiltä toimijoilta ostetut palvelut, niiden sisältö ja palveluiden toteutus. Apulaisoikeuskansleri kehottaa ministeriötä harkitsemaan selvityksen teettämistä sosiaalihuollon tehtävien ulkoistamisesta ja ostamisesta yksityisiltä toimijoilta ja tähän liittyvistä epäkohdista. Apulaisoikeuskansleri pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa viimeistään 25.2.2022.
Rappiotilaselvitys tulossa?
Nyt odotellaan STM:n vastausta ylimmälle valvojalle. Asianmukaisen selvityksen tulisi käsittää historiakatsauksen, koska epäterveet verkostot syntyvät ajan myötä. Koska itse asiassa on kyse lastensuojelun rappiotilaselvityksestä, asianmukainen selvitys käsittää myös lastensuojelun ideologiaa selventävän osuuden. Selvityksessä tullaan varmaan esittämään myös epäterveiden verkostojen purkamistoimenpiteet.
Selvityksen historiaosuus
Selvityksen laatiminen edellyttää historiakatsausta, koska epäterveiden verkostojen kehittyminen tapahtuu ajan myötä pikku hiljaa. STM:n selvityksen historiaosuuden laatu osalta on riippuvainen siitä, minkälainen lähihistorian muisti ministeriössä on. Päästäkseen ongelman juurille virkamieskunnan olisi syytä käyttää voimavaroja arkistojen penkomiseen. Löytyykö tietoa siitä, että virkamies Pia-Liisa Heiliö järjesteli sijaishuollon palveluntuottajalle (Pelastakaa lapset ry) ja Jari Sinkkoselle ykköpaikan kuntakonsulttina? Löytyykö tietoa siitä, kuinka tämä sumuinen järjestely tehtiin? Oliko se Heiliön oma projekti? Kuinka huomioitiin ihmisten yhdenvertaisuus? Mikä oli motiivina? Kuinka lastensuojelujärjestöt ja palvelutuottajat levittäytyivät hallintoon sen jälkeen, kun portti oli auennut kuntiin?
Selvityksen ideologiaosuus
Asianmukainen selvitys sisältää katsauksen sosiaalialan ideologiaan. Tähän osioon on syytä panostaa. Huomioiden oikeusvaltioperiaate ja velvoittavat ihmisoikeudet osiosta muodostuu väistämättä nolo (häpeällinen, kiusallinen).
Siitä ilmenee, että
-lastensuojelun virkamiestyö itse asiassa lakien sijaan pohjaakin sosiaalisen perimän metsästykseen (=köyhien, sairaiden, yksinhuoltajien eli palveluja tarvitsevien maalittamiseen).
-kotikutoisin humpuukiteorioiden avulla arvioidaan ja häiritään ainutlaatuista lapsuutta ja lapsiperheaikaa.
-mikä tahansa normaalielämään kuuluva tapahtuma voidaan ottaa syyksi huostaanottoon ja yhteydenpidon rajoittamiseen tai poistamiseen.
–humpuukiteoriat ja arvioinnit ovat levinneet laajasti lapsiperhetyöhön.
-palvelujen sijaan perheille tarjotaan mielivaltaisiin teorioihin perustuvia arviointeja, jotka on kehitetty tuottamaan lapsimateriaalia sijaishuollon tarpeisiin.
-viralliset asiakirjat itse asiassa sisältävät sosiaalisen konstruktionismin teorian mukaisesti pääasiassa sosiaalityöntekijän mielen tuotoksia. Yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi tehdyissä selvityksissä saattaa olla vakavia puutteita, koska teoria uskoo, että sanoilla muutetaan maailmaa.
-sosiaalityöntekijät ohittavat tutkitun tiedon ja tietävät teorioihin nojautuen, että lasten terveyspulmat johtuvat kelvottomista vanhemmista.
-viranomaisvieraannuttamisen tunnistamiseksi ja pois kitkemiseksi ei haluta tehdä mitään, koska viranomaisvieraannuttamisen avulla ylläpidetään sairasta järjestelmää.
-sijoitettuihin lapsiin kohdistuvia väkivallan peittelyhankkeita rahoitetaan yhteiskunnan varoin.
Selvityksen ratkaisuosio
STM:n asianmukainen selvitys käsittänee myös ratkaisuosuuden. Tulemme saamaan vastauksen moniin epäselviin kysymyksiin. Miksi STM on nöyrästi kirjannut lastensuojelulakiin kaikin sen, mitä Pelastakaa lapset ry vuonna 2001 kertoi lastensuojelulain muutostoiveikseen? Kenen etua lastensuojelulain ilmiantojärjestelmä palvelee? Kenen laariin sato on langennut? Miksi lapsipolitiikan linjauksia ovat tehneet yksityinen yhdistys ja lastensuojelujärjestöt VIP-verkostoineen? Selvitetäänkö Pelastakaa lapset ry:n ja SOS-lapsikylän konsulttipalveluja käyttävien kuntien huostaanotot alkaen 1998? Kuinka miljardiluokan bisnes lopetetaan?
Nyt kansalaistalkoisiin!
STM:ltä on pyydetty selvitys 25.2.2022 mennessä. Ryhdytään auttamaan ministeriön virkamieskuntaa selvityksen laatimisessa. Autetaan ylimpiä laillisuusvalvojia. Ehdotan, että STM:n hallinnonalalla ryhdytään keräämään järjestelmällisesti kansalaisten ilmoituksia epäterveistä verkostoista.
Kansalaisaktiivisuus on korruption torjunnassa tärkeä asia. Kansalaiset näkevät organisaatioiden hyvät ja huonot käytännöt ja korruption ulkopuolisin silmin, maallikkoina. Kansalaiset tekevät tärkeää työtä epäterveiden verkostojen paljastamiseksi. He tekevät tätä työtä vapaa-ajallaan ja yhteiseksi hyväksi. He näkevät ulkopuolisina sen, mitä verkostoihin vajonneet eivät ehkä näe. Vastuu epäterveiden verkostojen paljastamisesta on kaikilla, koska yhteiskunnan varoja käytetään nyt väärin. Lapset eivät ole kauppatavaraa. Kaikkia ihmisiä pitää kohdella asiallisesti ihmisarvoa kunnioittaen.
Ihmisten aktiivisuus saadaan näin kanavoitua yleishyödylliseen toimintaan ja verkostot läpivalaistuksi. Näin saadaan koko maan kattavasti ja systemaattisesti tietoa hallinnon rakenteen ongelmista, joista lastensuojelun työtavat tuntevilla jo on havaintoja (asiakirjojen fabrikointi, tietojen salaaminen, vääristely, virkamiesten kieltäytyminen yhteistyöstä, kansaan kohdistuvat uhkaillut, tieto taustavaikuttimista ja sidonnaisuuksista, kunnan käyttämistä konsulteista, hämärien moniammatillisten työryhmien kokoonpanoista, lainvalmisteluun osallistuvista toimijoista, sijoitettuun lapseen kohdistuvan väkivallan peittelyn ilmenemismuodoista, paikallis- /valtakunnan tason päättäjien, hallinto-oikeuksien asiantuntijajäsenten sidonnaisuuksista jne. jne.).
Ilmoittajan anonymiteetti pitää turvata, koska lapsia koskevassa asiassa pelko voi estää tärkeiden asioiden raportoinnin. Ilmoitusrekisterin ylläpito tapahtuu STM:n ulkopuolella. Rekisterin tarve STM:n hallinnonalalla on kiireellinen, onhan kyse miljardiluokan lapsiliiketoiminnasta. Myöhemmin rekisteriä voidaan laajentaa.
Nyt tarvitaan viranomaisen ja kansalaisten välille vuoropuhelua ja rohkeaa keskustelua. Vaikeneminen ei voi tarkoittaa muuta kuin pahoinvointia aiheuttavan sairaan järjestelmän hyväksymistä.
Kuinka Suomi kohtelee kalleinta kansallisomaisuuttaan, lapsiaan? Kuinka Suomi kohtelee lasten vanhempia?