VÄYRYNEN VAURASTUI- ENTÄ MITÄ TAPAHTUI PERHEILLE?

Iltalehti uutisoi 15.1.2022 Paavo Väyrysen yritysten toimintaa otsikolla Huipputuottoja huolenpidolla

Jutussa kerrotaan, että Paavo Väyrynen on tehnyt itsestään monimiljonäärin lastensuojelulaitoksilla. Väyrysen merkittävin vaurauden lähde on lastensuojelubisnes.

Väyrystutkimus vireille

Suomen ihmisoikeustilanteesta huolestuneet ihmiset haluavat tietää, kuinka on käynyt lapsille, joilla Väyrysen vauraus on saatu aikaan. Mitä on tapahtunut lasten perheille? On käynnistettävä Väyrystutkimus, jossa kuullaan sekä lapset Väyrysen yrityksiin sijoittanutta viranomaista että lapsia ja lasten vanhempia/läheisiä. Ja tietysti myös Paavo Väyrystä, mikäli hän haluaa tulla kuulluksi.

Lastensuojelutoimissa vammautuneet ja menehtyneet

Tuoreen Suomen lastensuojelua koskevan tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten tilanne oli kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla muuta väestöä huonompi myös verrattuna sisaruksiin, joita ei ollut sijoitettu. Suomi maksaa miljardin sijaishuollosta, jolla on paljon kielteisiä seurauksia. Liiketoiminnan tulos tehdään lapsella.

Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 1986–2000 syntyneitä lapsia, joita on yhteensä noin 890 000. Heistä kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna noin 30 000 lasta ja nuorta.

Yhteiskunnallisesti merkittävä asia

Suomessa on elinkeinon harjoittamisen vapaus. Paavo Väyrysen lapsiliiketoiminnassa on kuitenkin kyse yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä asiasta. Elinkeinon harjoittaminen jonkun toisen ihmisen lapsella hämmentää. Sellainen elinkeino horjuttaa perinteisiä suomalaisia käsityksiä perheen ja suvun merkityksestä. Asia on siis selvitettävä tarkemmin.

Väyrystutkimus edistää hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia

Paavo Väyrysen lapsiliiketoiminnan esille tulo mediassa on hyvä asia. Liiketoiminnan vielä tarkempi selvittely avaa STM:n hallinnonalalla tapahtunutta rapautumista (rappiotilaa), jossa ihmisiä kiusataan ”palveluiksi” nimetyillä toimilla ja huostaanottoihin kirjataan tekaistuja syitä, sijaishuollon valvonta tai pikemminkin valvonnan laiminlyönti on vakava ongelma.

Vaikka tutkimusotos on suhteellisen pieni verrattuna sijaishuoltoon siirrettyjen lasten määrään (yli 19 000 lasta), tutkimus on hyvä alku paremmalle Suomelle. Voimme alkaa rakentaa huostaanottovapaata yhteiskuntaa, jossa lapsen vanhemmat, isovanhemmat ja läheiset nähdään voimavaroina eikä lapsen vihollisina. Tutkimus tulee siis edistämään hyvän hallinnon ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Paljon avoimia kysymyksiä

Kuka on edistänyt Väyrysen vaurautta?

Suomen ihmisoikeustilanteesta huolestuneet ihmiset haluavat tietää, kuka tai ketkä ovat olleet myötävaikuttamassa Väyrysen vaurauteen.

Tässä tarkoituksessa tulee selvittää,

-mitkä kunnat ovat käyttäneet Paavo Väyrysen yrityksiä.

-ketkä nimeltä mainitut kuntapäättäjät ovat tehneet hankintapäätöksiä Väyrysen yrityksiltä.

-ketkä nimeltä mainitut lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ovat tehneet päätöksiä Väyrysen laitoksiin sijoittamisesta.

-ketkä nimeltä mainitut lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ovat vastanneet Väyrysen laitoksiin sijoitetuista lapsista.

-mikä on ollut hoitovuorokauden hinta. Tieto on oleellisen tärkeä, koska Väyrysen kerrotaan jutussa saaneen poikkeuksellisen hyvän tuoton bisneksestä.

Tiedossani on, että ainakin Espoo on ostanut sijaishuoltoa Väyrysen yrityksiltä.

Suomen ihmisoikeustilanteesta huolestuneet ihmiset haluavat tietää,

-mitkä ovat olleet sosiaalityöntekijöiden kirjaamat sijoitusten syyt.

-miten lapsen ja vanhempien / läheisten yhteydenpito on järjestetty vai onko se kokonaan katkaistu.

-ovatko lapset saaneet osallistua sukunsa juhliin, käydä isovanhempia tapaamassa, kummien luona.

-ovatko sijoitetut lapset käyneet koulua, saaneet harrastaa, ovatko he saaneet terveydenhuoltoa.

-onko lasten perustarpeista huolehdittu, onko lapsiin kohdistettu väkivaltaa. Jos on, onko tekijät saatettu vastuuseen vai onko teot peitelty.

-onko lapsia paennut Väyrysen laitoksista, kuinka moni on joutunut rikosten uhriksi, ihmiskaupan uhriksi.

-kuinka moni lapsi on kadonnut kokonaan viranomaisen tavoittamattomiin päästyään vapaaksi sijaishuollosta.

-onko lapsille määrätty psyykelääkettä, kuka on määränyt lääkkeen ja perustuuko määräys potilaan tutkimuksiin, onko lapsilla mahdollisuus terveydenhuollon palveluihin, onko lapsia pakkolääkitty.

-ovatko lapset olleet elossa sijoituksen päättyessä vai ovatko he menehtyneet, syyt menehtymiseen.

-kuinka moni lapsi on päätynyt itsemurhaan tai itsetuhoiseen käytökseen, päihteiden käyttäjäksi, rikosten tekijäksi tai uhriksi sijaishuollon aikana tai sen jälkeen.

-kuinka moni lapsi on palannut kotiin ennen 18 vuoden ikää, kuinka monessa paikassa lasta on kierrätetty.

mitä lasten vanhemmille on tapahtunut sijoituksen jälkeen, ovatko he elossa vai päätyneet itsemurhaan, päihteiden käyttäjiksi, yhteiskunnan tuen varaan.

Väyrystutkimuksessa kuullaan myös perheitä

Suomen ihmisoikeustilanteesta huolestuneet ihmiset haluavat tietää viranomaisen selvitysten lisäksi lasten ja näiden vanhempien / läheisten kertomana vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin. Ihmisten kuuleminen tulee tapahtua puolueettomasti, STM:n hallinnonalan ulkopuolella. Tutkimuksen tärkein anti on ihmisten kuulemisessa, koska tähän mennessä lähes kaikki sosiaalialan tutkimustyö kohdistuu virkamiesten näkemysten esille tuomiseen.

Edellä mainittujen kysymysten lisäksi lapsilta, vanhemmilta ja läheisiltä on kysyttävä, ovatko virkamiehet käyttäneet jotain hyvän hallinnon ja lainvastaisia toimia, esimerkiksi onko vanhemmille annettu virheellistä tietoa huostaanoton merkityksestä; ovatko virkamiehet/sijaishuoltopaikan ohjaajat kiusanneet/rääkänneet/ lasta tai vanhempia (syytökset, viha- ja valhekirjoitukset, yhteydenpitoon liittyvät asiat, lasten aivopesu jne.)

Väyrystutkimus avaa dokumentaatio-ongelmaa

Olen työvuosien aikana lukenut tuhansia, kymmeniä tuhansia, sivuja epätäsmällistä, virheellistä, jopa suoranaisia valheita sisältäviä lastensuojelun asiakirjoja. Olen kuunnellut myös eri tilanteissa, niin neuvotteluissa kuin oikeussaleissa, virkamiesten puheita sosiaalihuollon asiakkaista – siis elävistä ihmisistä. Nämä puheet ja kirjoitukset voi perustellusti nimetä vihapuheiksi ja -kirjoituksiksi.

Lastensuojelujutuissa mielivallan ongelma kiteytyy dokumentaatioon. Tämä ongelma tietysti siirtyy niin hallinto-oikeuskäsittelyyn lastensuojelujutuissa kuin yleisen tuomioistuimen puolelle lapsijuttujen käsittelyyn.

Väyrystutkimus tulee antamaan tärkeää tietoa tästä hyvän hallinnon vastaisesta epäkohdasta. Tämä tutkimuksen osuus ei siis millään lailla liity Väyrysen omaan toimintaan, vaan julkisen vallan eli lapsia sijoittaneiden virkamiesten toiminnan lainmukaisuuteen.

Viranomaissyrjintä ilmenee vihakirjoituksina

Vihapuhe ja -kirjoitukset ovat viranomaissyrjinnän ilmentymä. Toiminta kohdistuu erityisesti niihin, joilla olisi oikeus hyviin peruspalveluihin, tukeen ja apuun, joihin lainsäädäntö velvoittaa. Palvelujen tarve saatetaan asioita vääristellen kirjata huostaanoton perusteeksi. Tällä vääristelyn ja syytösten tekniikalla lastensuojelun virkamiehet aiheuttavat yhteiskunnalle erittäin suuren kustannusrasituksen toimien näin sijaishuollon edun valvojina. Lain mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen etua, ei palveluntuottajien etua.

Vääristelyn tekniikalla saadaan aikaan se, että työn kohteena ovat pääasiassa täysin väärät lapset. Toimiva lastensuojelu – raportin mukaan kukaan Suomessa ei tiedä, ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, 2013).

Perheille vääristelytekniikka aiheuttaa elämän mittaisia tragedioita, se kasvattaa vihaa ja luo epäluottamusta koko hallinnon toimivuuteen. Virkamiestyölle ominaista on se, ettei virkamies myönnä eikä korjaa edes suoranaisia asiavirheitään.

Törkykirjoituksia

Lastensuojelun muututtua 2000 -luvun kuluessa sijaishuollon etua valvovaksi tahoksi ovat vihakirjoitukset muuttuneet yhä törkeämmäksi. Törkeät syytökset virallisissa asiakirjoissa saavat aikaan törkeitä seurauksia – palveluntuottajat saavat vaatimaansa lapsimateriaalia.

Esimerkkinä psykoanalyyttisen virkatyön törkysyytöksistä (vastuullista ) äitiä kohtaan: ”Äiti ei näe lasta yksilönä, vaan lapsi on äidin jatke”. Tällaista syytöstä on käyttänyt mm. palkittu sosiaalityön käytännön kouluttaja Päivi Sinko vielä muutama vuosi sitten huostaanoton jatkamisen ja yhteydenpidon rajoitusten syynä.

Erään kehitysviiveisen lapsen vanhempia kiusattiin ja syytettiin väittäen, että kehitysviiveen syynä oli ”virikeköyhä koti”. Tällaisia syytöksiä saavat kokea erityisesti terveydenhuoltoa tarvitsevat perheet.

Väyrystutkimus edistää fair trialin toteutumista

Lastensuojelujuttujen vakava ihmisoikeusongelma syntyy hallinto-oikeuksien toiminnasta. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei voi koskaan toteutua nykyisenlaisessa tilanteessa, jossa oikeudenkäynnin toinen osapuoli (viranomainen/sosiaalityöntekijät) laatii ja tuottaa omat todisteensa prosessiin.

Hallinto-oikeudet hyväksyvät oikeudenkäyntiaineistoksi kaiken, mitä sosiaalityöntekijät keksivät sinne toimittaa (allekirjoittamattomia ja syyseuraussuhteiltaan sekavia ja epäloogisia selostuksia, väittämiä, mielipiteitä jne) referoiden jopa päätöksiinsä lauseita näitä asiakirjoista. Vaikka tuomioistuimen tehtävänä on jutun selvittäminen, hallinto-oikeudessa selvittämisenä pidetään sosiaalidokumenttien kopiointia päätöksiin. Sijaishuollossa toimivia pidetään huippuasiantuntijoina eikä minkäänlaisia arviointia tehdä lausunnon antajien osaamiseen, asemaan tai puolueettomuuteen liittyen. Oikeusturva-asiain neuvottelukunta ehdotti jo vuonna 2005 juttujen siirtämistä käräjäoikeuksiin.

Väyrystutkimus selvittää vastuu- ja hyvityskysymykset

Väyrystutkimuksessa saadaan paljon tärkeää tietoa. Mikäli epäkohtia ilmenee, voidaan selvittää vastuukysymykset, käynnistää poliisitutkintoja ja huolehtia mahdollisten hyvityskorvausten maksamisesta perheille. Tutkimuksen antia voidaan käyttää hyväksi lainsäädännön kehittymisessä ja luoda automaattisesti lankeavat hyvityskorvaussäännökset ihmisoikeusloukkauksiin.

Tällä tavalla toimien Paavo Väyrysen vaurastuminen lankeaa koko maamme lapsiperheiden hyväksi ja kotimaan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

Väyrystutkimuksen lopputulosta odotellessa

Mitä, jos suurin osa tai peräti kaikki tutkimuksen kohteena olevista lapsista onkin otettu pois valheita kirjoittaen ja totuutta vääntäen?

Entäpä, jos suurin osa tai peräti kaikki lapset ovatkin kotonaan asuessaan palveluja vaille jääneitä nepsylapsia, kehitysviiveisiä, koulukiusattuja, sisäilmaoireisia, niitä joita opettajat eivät ole halunneet opettaa? Mitä ihmettä he tekevät Väyrysen laitoksissa, kun huostaanotto edellyttää vakavaa vaaraa tai vaaran uhkaa?

Mitä sitten tehdään?

Julkaissut Leeni Ikonen

Varatuomari Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarkkailija. Lasten ja perheiden ääni.