Lastensuojelun sosiaalityöntekijät käyttävät julkista valtaa, jonka pitää perustua lakiin. Lainsäännökset pitää tuntea ja niitä pitää jatkuvasti opiskella.
Koska sosiaalityöntekijä käyttää julkista valtaa, kansalla on oikeus olettaa jo lähtökohtaisestikin, että sosiaalityöntekijällä on paitsi asianmukainen koulutus, myös tehtävän edellyttämä pätevyys.
Sosiaalialan korkeakoulututkinto ei valitettavasti anna valmistuneelle sosiaalityöntekijälle tarvittavia valmiuksia toimia perus- ja ihmisoikeusherkällä alueella perheiden parissa.
Lapsipoliittinen selontekotyöryhmä ehdotti jo vuonna 1994, että lastensuojelutyön edellytyksiä parannettaisiin yhteistyössä opetusministeriön, STAKESin ja Suomen Kuntaliiton kanssa laatimalla erikoistumiskoulutusohjelma ja täydennyskoulutus lastensuojelun sosiaalityöntekijöille.
Tätä ohjelmaa odotellaan edelleenkin.
Ongelmat jatkuvat
Valesosiaalityöntekijöitäkin on aivan liikaa.
On syytä aina tarkistaa lapsen asiaa hoitavan ihmisen ammatillinen pätevyys rekisteristä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattirekisteri on kaikkien saatavilla.
Lastensuojelun asiakkaille on syntynyt perusteltu epäluottamus lastensuojelun toimintaan. Tätä epäluottamusta on lisännyt se, että sosiaalialalla lain noudattamisesta puhutaan lakien väheksymistä tarkoittavin nimityksin lastensuojelun ”juridisoituminen” tai ”oikeudellistuminen”.
Kuinka sitten kävikään?
Kuntien sosiaalityöntekijät ohjattiin 1990 -luvun lopulla konsultoimaan yksityistä sijaishuoltoa tarjoavaa yhdistystä. Pelastakaa lapset ry koulutti RAY-rahoituksen turvin itselleen lakimiehen. Lakimies Mirjam Araneva on sittemmin siirtynyt SOS -lapsikylään antamaan oikeusapua kuntien sosiaalityöntekijöille esimerkiksi huostaanottoasioissa, yhteydenpidon rajoitusasioissa ja huostaanoton lopetusasioissa.
Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta tilanne on hyvin epätyydyttävä, koska palvelua ei ole tarjolla perheille.
Kuntien sosiaalityöntekijöille lakimiesapua antaa edelleenkin Pelastakaa Lapset ry:n lakimies Maria Haarajoki sekä eräät yksityiset lakitoimistot, mm. Espoon kaupungin lakimiehenä toiminut Kati Saastamoinen.
Kun asiakas tietää paremmin
On syntynyt varsin ristiriitainen tilanne. Vanhemmat tietävät yleensä lainsäännökset paremmin kuin lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä. Tilanne johtaa liian usein siihen, että lakipykälistä tietämätön sosiaalityöntekijä kokee asemansa uhatuksi. Onhan toki noloa, ettei virkamies hallitse lainsäännöksiä.
Sen sijaan, että sosiaalityöntekijä alkaisi vaatia itselleen lisäkoulutusta tai ryhtyisi noudattamaan lakia, hän päätyykin toimimaan asiakastaan vastaan. Tämä näyttäytyy usein mielivaltana. Lain noudattamista edellyttävä asiakas leimataan ”hankalaksi”, ”yhteistyökyvyttömäksi”, ”aggressiiviseksi” jne.
Resurssipulan syitä
Sen sijaan, että sosiaalityöntekijöille annettaisiin tietoa viranhoidossa tarvittavista lainsäännöksistä, heitä kurssitetaan ”lastensuojelun oikeudellistumisen tilasta”. Näillä kursseilla pohditaan, kuinka sosiaalityö kykenee selviämään juridisoitumispaineen alla.
Koska lain noudattamisen velvoite ei ole työyhteisössä selviö, lisäkoulutusta ja lakitietoa janoavan sosiaalityöntekijän asema voi olla hankala. Lain noudattamista edellyttävä sosiaalityöntekijä voi joutua yhteisössään jopa kiusaamisen kohteeksi.
Tämä ongelma on noussut esille keskusteluissa usean sosiaalityöntekijän kanssa. Ongelma on tietysti sen kaltainen, ettei siitä haluta julkisuudessa puhua. Kissa olisi kuitenkin hyvä nostaa pöydälle. Juridisoitumispuheet lopettamalla sosiaalityöntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen työssä paranee. Toki jokainen aidosti hyvin työtään tekevä haluaa tietää, mihin lainsäädäntö velvoittaa.
Kukapa virkamies haluaisi tehdä työtä ihan ummikkona? Kuka virkavastuun tunnistava sosiaalityöntekijä haluaisi tehdä työtä mielivaltaan painostavassa työyhteisössä?
Mitä lapselle tapahtuu, ellei virkamies tunne lakia tai ei halua sitä noudattaa?
Lapsen oikeusturva vaarantuu, mikäli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei tunne lakia tai ei halua sitä noudattaa.
Valvontaviranomaisten ratkaisut ovat kaikkien luettavissa. Kerta toisensa jälkeen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian väki joutuu kertomaan sosiaalityöntekijöille, mikä on lain sisältö. Verrattaessa mihin tahansa muuhun hallinnonalaan virkamiehet pääsääntöisesti kyllä hallitsevat viranhoitoon tarvittavat lakipykälät. En ole havainnut, että ylimmän valvontaviranomaisen tarvitsisi kertoa rakennusviraston virkamiehelle, että rakentamisessa noudatetaan rakennuslakia.
Tuoreessa EOA – ratkaisussa lapsi ei ollut saanut tietoa oikeusavusta:
”Pidän sote-kuntayhtymän menettelyä moitittavanaja kantelijan oikeuksia vaarantavana. Tämän takia olen laiminlyönnin vakavuuden takia päätynyt siihen, että annansote-kuntayhtymälle eduskunnan oi-keusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla huomautuksen vastaisen varalle sen menettelystä.
Olen harkinnassani ottanut huomioon erityisesti sen, että kantelijana on ollut haavoittuvassa asemassa oleva lapsi ja kyse on ollut lapsen oikeusturvan toteutumisesta kodin ulkopuolisesta sijoituksesta päätettäessä”
Suomen Laki avuksi
Lastensuojelutyössä toimiville sosiaalityöntekijöille tulisi antaa koulutusta virassa tarvittavasta lainsäädännöstä. Lisäkoulutus tulisi sisältää perusopinnot perus- ja ihmisoikeuksista, hallinnon oikeusperiaatteista, lastensuojelutyössä sovellettavasta lainsäädännöstä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä.
Ihmisten parissa tehtävä työ edellyttää syvää ymmärrystä ihmisten erilaisuudesta ja perhe-elämän suojaan liittyvästä vanhempien ja lasten kunnioituksesta. Perus- ja ihmisoikeusasioiden ja lainsäännösten hallitseminen vähentäisi täysin tarpeettomia, lasta ja perhettä vahingoittavia interventioita.
Lainsäädännön hallitseminen tuo osaamista myös palvelujen suhteen. Mikäli sosiaalityöntekijä hallitsisi esimerkiksi perusopetuslain säännökset oppilaan tukemisesta, terveydenhuoltolainsäädännön ja vammaispalvelulain säännökset, sosiaalityöntekijän työote muuttuisi. Sosiaalityöntekijä huomaisi, että vanhempien syyttämisen sijaan hänellä on mahdollisuus ja velvollisuus olla vanhempien tukena vaatimassa perheelle palveluja. Samalla kunnan peruspalvelujen puutteet tulisivat väistämättä kunnanisien tietoon. Lopputuloksena olisi se, että huostaanotot saadaan vähenemään kunnan peruspalveluihin panostamalla.
Suomen Lakiin tutustumalla ja sitä noudattamalla perheen jälleenyhdistämisen velvoitekin huomioitaisiin ja sijoitettujen lasten palauttaminen takaisin saadaan vireille. Lain mukaan viranomaisen velvoite on toimia suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti perhe yhdistäen.
Infoa lapsille
Lastensuojelulain mukaan jokaisella 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus itsenäisesti ajaa asiaansa.
Lapsi voi siis hankkia itselleen lakimiehen esimerkiksi huostaanottoasiaan, huostaanoton lopetusasiaan tai yhteydenpidon rajoitusasiaan. Julkinen oikeusapu kattaa asian tuomioistuinkäsittelyn.
Kantelumahdollisuudesta on tietoa oikeusasiamiehen sivuilla.
Kantelun voi toimittaa postitse, faksilla, sähköpostitse tai lähettämällä sähköisen kantelulomakkeen, joka löytyy EOA- sivustolta.
Postiosoite:
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
00102 Eduskunta
Sähköposti: oikeusasiamies@eduskunta.fi