Laki velvoittaa tukemaan lapsen omaa perhettä
Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia (2 §). Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia (3 §).
Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana (3 a §). Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan.
Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen (11 §).
Perhe on yhteiskunnan perusryhmä ja oikeutettu tukeen
Lapsen oikeuksien yleissopimukseen liittynyt Suomen valtio on ilmoittanut olevansa vakuuttunut siitä, että perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa.
Suomen valtio on ilmoittanut takaavansa, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista. Tällainen päätös saattaa olla tarpeellinen erityistapauksessa, kuten lapsen vanhempien pahoinpidellessä tai laiminlyödessä lasta tai kun vanhemmat asuvat erillään ja on tehtävä päätös lapsen asuinpaikasta.
Suomen valtio on ilmoittanut kunnioittavansa vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa.
Suomen valtio on sitoutunut parhaansa mukaan takaamaan sen periaatteen tunnustamisen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla tai tapauksesta riippuen laillisilla huoltajilla ja holhoojilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa. Yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien takaamiseksi ja edistämiseksi vanhemmille ja muille laillisille huoltajille annetaan asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä.
Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan lastensuojelun asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa (4 §).
Kuinka Suomi soveltaa lakeja ja sitovia ihmisoikeusvelvoitteita?
Edellä mainittu poiminta velvoittavista lainsäännöksistä osoittaa, että lait ovat hyviä. Lapsen vanhempia ja omaa perhettä on tuettava.
Ongelmana on, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimii non kahden tuhannen ihmisen joukko, joka soveltaa lakeja mielivaltaisesti. Näitä ihmisiä kutsutaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiksi.
Vanhempien ja tukeminen ja auttaminen ovat tässä:
Lapsimateriaalin toimittaminen sijaishuoltoon
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät tukevat sijaishuollon toimintaa siirtämällä joka toinen tunti lapsen sijaishuoltoon jonkun palveluntuottajan liiketoimintaa tukemaan. THL:n tilastojen perusteella vuonna 2019 sijoitettiin kiireellisesti 4522 lasta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Vanhemmille kuuluva tuki ohjataan väärään paikkaan
Sosiaali- ja terveysministeriö on luonut järjestelmän, joka ohjaa lapsen vanhemmille kuuluvan tuen täysin väärään paikkaan. Lastensuojelujärjestöt ja erilaiset palveluntuottajat ovat ottaneet niskalenkin kuntien lastensuojelun työntekijöistä. Ne määrittävät lastensuojelutyötä. Ne määrittävät myös perheiden tarpeet perheiltä kysymättä, samoin kuin palveluvalikoiman.
Perhehoito sijaishuoltona
Sijaishuollolla tarkoitetaan sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.
THL:n tilaston mukaan kodin ulkopuolelle oli vuoden 2019 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 928 lasta ja nuorta. Huostassa 31.12.2019 oli 9 547 lasta, joista yli puolet (57 %) oli perhehoidossa. Perhehoitoon sijoitetuista lapsista 765 oli sijoitettu sukulais- tai läheisperheisiin. Kunnilla oli vuonna 2019 toimeksiantosopimus 4 871 perheen kanssa.
Lastensuojelulain mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Perheisiin sijoitettujen lasten määrä on kasvanut lastensuojelulain voimaantulon (2012) jälkeen. Vuoden 2011 lopussa huostassa olleista lapsista 49 prosenttia oli perhehoidossa, kun taas vuonna 2019 osuus oli 57 prosenttia.
Perhehoitajien, siis sijaisperheiden, etuja on aktiivisesti valvonut Perhehoitoliitto ry. ja sen toiminnanjohtaja Aila Paloniemi. Paloniemi kertoi syntymäpäivänään radiohaastattelussa 28.1.2021 olevansa perhehoidon asiantuntija ja vaikuttaneensa koko 16 -vuotisen kansanedustajan kautensa aikana lainsäädäntöön. Lasten perhehoidosta tulikin ensisijainen sijaishuollon muoto hänen kansanedustajakaudellaan.
Lapselle löytyy rahallinen arvo huostaanotolla
Lapsen perhehoidosta saa taloudellisen korvauksen. Lapsen huostaanotto merkitsee siis sitä, että lapsi saa rahallisen arvon sijoituksen myötä. Perhehoitajien näkökulmasta vakaa tulonmuodostus edellyttää tietysti, että lapsi pysyy sijaishuollossa. Tämä tavoite on usein ristiriidassa lakiin kirjatun perheen jälleen yhdistämisen tavoitteen kanssa. Tilastojen mukaan huostaanotosta onkin tullut pysyvä ilmiö, mikä merkitsee vahvaa tukea myös perhehoitajille.
Korvaus määräytyy seuraavasti:
Kotona olevat perhehoitajat:
Sijoituksen 2 ensimmäistä vuotta
sijoitetun lapsen ikä 0–11 vuotta: 1600,56 e/kk
sijoitetun lapsen ikä 12–17 vuotta: 1920,67 e/kk
Seuraavat vuodet
lapsen iästä riippumatta: 1387,18 e/kk
Työssä olevat perhehoitajat:
844,35 e/kk
18–21-vuotiaiden perhehoito: 844,35 e/kk
Kulukorvaus
0–6-v. lapsi 520,58 e/kk
7–11-v. lapsi 532,67 e/kk
12–15-v. lapsi 612,00 e/kk
16-v. → lapsi 713,66 e/kk
Korotettu hoitopalkkio
1 186,78 e/kk
2 435,86 e/kk
3 845,16 e/kk
Perustuu Kelan vammaistukimääriin 1.1.2021 alkaen. Korotetun hoitokorvauksen järjestelmä ohjaa perhehoitajia maksimoimaan lapsen vaikeahoidettavuuden. Tämä ilmenee käytännössä siten, että perhehoitajien sanasto täyttyy lapsen ”oireilusta”.
Verovarojen hukkakäyttö
Järjestelmä hukkaa verovaroja. Se on tuotteistanut niin lapsuuden kuin vanhemmuuden. Maailman luonnollisimmasta asiasta eli lapsen synnyttämisestä, hoivaamisesta ja ohjaamisesta on tehty rakettitiedettä.
Toistaitoisten joukko saa 24/7 tuen
Toistaitoisten ilmiö on tuttu kaikille lastensuojelun toimintaa tunteville. Yleisestihän työelämässä edellytetään työtaitoja. Hallinnon virkamiesten tulee hallita virassa tarvittava lainsäädäntö ja heidän tulee myös osata soveltaa sitä oikein. Lastensuojelutyössä näyttää riittävän, että virkamies ilmoittaa pyrkivänsä tekemään parhaansa. Pelkkä hyvän tekemisen ilmoitus ja tahto valvoa lapsen etua oikeuttaa tässä vinoutuneessa järjestelmässä ”asiantuntijan” asemaan.
Selvennän nyt, miksi nimeän ilmiön koskevan myös perhehoitajia (sijaisperheitä). Wikipedia suomentaa termin epäpätevä, vajaakykyinen. Aristoteleen kantapään sivuilla asiaa selvennetään:
”Toistaitoisella ei ole mitään taitoja, ei niitä joita jossakin nimenomaisessa tehtävässä tarvitaan, eikä myöskään missään muussa asiassa tarvittavia ”taitoja”. Kaikessa peukalo keskellä kämmentä. ”
Perhehoitajille suunnataan massiivinen tuki kuten on havaittavissa palveluntuottajien mainoksista. Palvelutuottajia on paljon, tässä on poimintoja muutamien sivuilta. Tuen määrästä ja laadusta voi päätellä, ettei perhehoitajiksi valituilla ole minkäänlaisia perustaitoja. He näyttävät tarvitsevan jopa mentorin selvitäkseen elämästään lasten parissa.
Attendo perhehoitopalvelut:
Palveluumme sisältyy perheiden rekrytointi, koulutus ja tukipalvelut. Kannamme vastuun myös sijais- ja tukiperheiden kouluttamisesta, työnohjauksesta ja muista tukipalveluista koko hoitosuhteen ajan.
Ava Perhepalvelut Oy
AVA:n kautta sijaisvanhemmilla ryhtyvillä on käytössä 24h tukipuhelin ja nopeat sekä joustavat tukitiimin palvelut. AVA:n tukitiimiin kuuluu
psykiatri
psykologi
psykoterapeuttikouluttaja
perhe- ja pariterapeutti
sosiaalityöntekijä
neuropsykiatrinen valmentaja
kokenut sijaisvanhempi (mentori)
säännölliset koulutukset
”Tukipalveluina tarjoamme perhe- ja työnohjausta, jossa hyödynnämme esimerkiksi osaamistamme liittyen trauman hoitoon, psykoedukaatiota sekä kiintymyssuhteen kehittämiseen keskittyviä menetelmiä. Lisäksi tarjoamme ohjattua vertaistukitoimintaa, koulutusta, virkistystoimintaa, tarvittaessa esim. lastenhoitoapua, pari- ja perheterapiaa, valvottuja / tuettuja tapaamisia sekä verkostotyöskentelyä. Sijoituksen aikana työskentelemme myös tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan perheeseen sijoitetun lapsen, tämän vanhempien sekä perhehoitajan biologisten lasten kanssa. Tukipalveluihin kuuluu ympärivuorokautinen puhelinpäivystys.”
”Perhehoidossamme painopiste on sijaisperheille tarjottavassa monipuolisessa ammatillisessa tuessa. Tuki sisältää säännölliset kotikäynnit, puhelinneuvonnan ja ohjauksen, vertaistuen, työnohjauksen, koulutuksen ja asiantuntijakonsultaatiot. Sijaisperheet voivat pitää lakisääteisen vapaan kotiin tulevaa sijaishoitajaa tai lomaperhettä käyttäen. Tukipalveluitamme on mahdollista ostaa räätälöidysti myös kuntien omille sijaisperheille.”
Perhehoidon tukeen sisältyvät
Sijaisperheelle nimetty vastuusosiaalityöntekijä ja perheohjaaja työpari.
Sijaisvanhempien ohjaaminen kasvatus- ja hoitotehtävässä kotikäynnein ja puhelin ja etäyhteyksien kautta.
Lapsi- ja perhekohtaiset tapaamiset kotikäynnein 4-7 krt vuodessa,
Asiakassuunnitelmaneuvottelut sekä muut viranomaisneuvottelut
Työskentely lapsen ja sijaisvanhemman kanssa pohjautuen lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemiseen
Yhteydenpito lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään
Työskentely lapsen huoltajien ja läheisten kanssa
Perhehoidon mentori (kokenut sijaisvanhempi)
Mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen
Perhehoidon Vahvaan tukeen sisältyy edellä mainittujen tuen muotojen lisäksi
Kotikäyntejä 10-12 vuodessa
Ympärivuorokautinen puhelinpäivystys
Tarvittaessa MIM-vuorovaikutushavainnointi ja vuorovaikutuksen tuki
Suunnitelmallinen työskentely lapsen vanhempien ja läheisten kanssa
Sijaisvanhemmille mahdollisuus kiintymyskeskeistä sijaisvanhemmuutta tukevaa ryhmämuotoiseen tukeen tai vertaisryhmään
Lapsille mahdollisuus vertaisryhmään
Lapsen vanhemmille mahdollisuus ryhmämuotoiseen tukeen
”Lapsikylän perhehoitajat asuvat omissa asunnoissaan tai omistamassamme asunnossa lähellä lapsikyliemme tarjoamaa yhteisöä ja vahvaa tukea. Keskeistä perhehoidon tuessamme on dialoginen työskentelyote, perhehoitajien ammatillisuuden kehittyminen sekä perhehoitajan ja sijoitetun lapsen kiintymyssuhteen vahvistuminen. Kauttamme voi kysyä sijaisperhepaikkoja eri-ikäisille lapsille sekä isoillekin sisarussarjoille. Tilavat asuntomme mahdollistavat useamman lapsen sijoituksen samaan kotiin.”
Mitä järkeä tässä systeemissä on?
Järjestelmän työllisyysvaikutus sosiaalialalla on tietysti tärkeä asia, koska järjestelmä itsessään ruokkii yhä uusia ”palveluita”ja synnyttää yhä uusia ”asiantuntijoita”.
Toistaitoisten joukko saa perheelleen diplomaattisen koskemattomuuden, koska sijaishuollossa tapahtuva lasten kaltoinkohtelu ei kiinnosta maamme päättäjiä. Diplomaattisen koskemattomuuden piiriin pääsee siten koko ko. yksikössä asuva joukko. Perhehoitajat saavat palveluntuottajilta tukihenkilön jopa sijoitettua lasta koskeviin neuvotteluihin. Kerron myöhemmin tästä ilmiöstä, joka liittyy sijoitetun lapsen vieraannutamiseen ja pysyvän huostaanoton tavoitteisiin.
Mitä rahalla ja kaikella tuella voitaisiin saada lapsen omalle perheelle?
Mitä on saatu aikaan?
Vastaus on selvä: pysyvä huostaanotto, paljon syrjäytyneitä ja sijaishuoltoon kadonneita, juurensa kadottaneita lapsia.
On saatu myös aikaan historiallinen vauvakato.
On saatu aikaan paljon ahdistuneita ja pelossa oleviä vanhempia. International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -nimisen tutkimuksen mukaan yhteensä 42 maata koskevassa vertailussa suomalaiset vanhemmat olivat seitsemänneksi uupuneimpia: Suomea enemmän vanhempien uupumusta raportoitiin Puolassa, Belgiassa, Egyptissä, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Esimerkiksi ruotsalaiset vanhemmat olivat vasta sijalla 21. Vähiten uupumusta koettiin Thaimaassa ja muissa Aasian maissa.
Ei siis mitään järkeä.