Suomen lapsia pelottaa

Äidin ja isän menettäminen pelottaa.

Pelottaa jättää koti.

Pelottaa, kun opettaja kutsuu poliisit ja sossut koululle.

Pelottaa, kun ambulanssi vie koulukaverin eikä kukaan saa tietää sen jälkeen hänestä.

Pelottaa, paras kaveri katosi viime vuonna.

:::::::::::::::::::::::::::::::::

Myös lapset ja nuoret seuraavat, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Lastensuojelun kriisi koskettaa kaikkia.

THL:n tilaston mukaan joka toinen tunti joku lapsi joutuu pois kodistaan ja kokee kiireellisen sijoituksen. Joka toinen tunti joku lapsi joutuu täysin uuteen elämänvaiheeseen – elämä järkkyy. Vuonna 2019 sijoitettiin kiireellisesti 4 522 lasta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Lain mukaan lasten asioissa tulisi toimia hienovaraisesti.

Lain mukaan lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito.

Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä.

Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.

Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Kiireellisten sijoitusten täytäntöönpanotoimet ovat kuitenkin usein yllättäviä. Kouluissa toimeenpannut kiireelliset sijoitukset aikaansaavat koko koulun oppilaille ahdistusta ja pelkoa. Sosiaalityöntekijät saattavat tulla paikalle poliisivoimin. Täytäntöönpanotoimia järjestetään kouluissa näytösluontoisesti pelotteena muille oppilaille.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::

Pelottaa, luottamuksella kerrotut asiat levitetään kaikille aikuisille.

Pelottaa, sossut tulevat kotiin itkettämään äitiä ja uhkaavat viedä meidät lapset pois.

Pelottaa, sijaishuollossa ei saa tavata äitiä, isää, siskoa, veljeä, mummia, vaaria, serkkua. Kaverit katoavat.

Pelottaa, sijaishuollossa aikuiset uhkailevat.

Pelottaa, sijaishuollossa joutuu syömään psyykelääkkeitä niin, että menee ihan sekaisin.

Pelottaa joutua raiskatuksi.

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Suomessa sijaishuollon puolueetonta selvitystä ei ole käynnistetty. Sijaishuollon selvitys on tehty ainoastaan vuoteen 1983 saakka. Muissa maissa on tehty selvityksiä ja maksettu kärsineille korvauksia.

Ruotsissa sijaishuollosta tehty selvitys eritteli ilmitulleet teot tekomuodon mukaan: mm.

riittämätön huolenpito,

puutteet terveydenhuollossa (hampaidenhoidossa, vaatetuksessa, hygieniassa, ravinnossa),

riittämätön valvonta,

päihteiden väärinkäyttö,

riittämätön koulunkäynti, oppivelvollisuuden laiminlyönti,

koulun ja opiskelun estäminen,

eriarvoinen kohtelu ja epäoikeudenmukaisuus,

eristäminen läheisistä,

loukkaava puhetapa,

identiteetin riistäminen (kulttuurinen, poliittinen, uskonnollinen),

ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus,

halveksiva ja epäoikeudenmukainen kohtelu,

liikkumisvapauden rajoitus,

päiväkirjan, puhelujen, postin valvonta

väärä diagnosointi ja pakkoabortti, sterilointi.

Fyysinen väkivalta jaoteltiin selvityksessä kasvatustarkoituksessa, kiihtymyksen vallassa tehtyyn ja sadistiseen väkivaltaan:

lyöminen jollain tekovälineellä (risu, remmi, mattopiiska, keppi, harjalla jne.),

muu fyysinen väkivalta,

mm. kasvoille lyöminen, korvapuustin antaminen, retuuttaminen, töniminen, potkiminen, polkeminen, nipistäminen.

Ruotsalainen selvitys tuotti samankaltaista tietoa kuin muissa maissa. Vastaavia selvityksiä on tehty mm. Norjassa, Islannissa, Tanskassa, Walesissa, Irlannissa ja Australiassa. Ruotsissa tehdyn selvityksen yksiselitteinen johtopäätös oli, että tutkimukseen osallistuneet lapset olivat lapsena joutuneet paljon pahemman laiminlyönnin kohteeksi sijaishuollossa kuin mitä olivat ne olosuhteet, joista heidät oli otettu huostaan.

Näyttää pikemminkin siltä, että huono ja väkivaltainen kohtelu oli pääsääntö eikä poikkeus. Mm. kouluterveyskyselyn mukaan sijaishuollon lapset kokevat väkivaltaa huomattavan usein.

Sijaishuollon puolueeton nykytilaselvitys tulee pikaisesti käynnistää.

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Kuulin, että paras kaverini oli tarttunut lastenkodissa veitseen ja uhannut ohjaajaa.

Työntekijät kuulemma pelkäävät henkensä puolesta. Työntekijät.

Mitä ne ovat tehneet kaverilleni?

Miksi ne veivät hänet pois kodistaan?

Mitä pelko saa aikaan lapsessa?

Miksei kukaan kirjoita oikeista asioista?

Pelottaa, kun aikuiset valehtelevat.

Julkaissut Leeni Ikonen

Varatuomari Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarkkailija. Lasten ja perheiden ääni.