Lapsiystävällinen kunta – Unicef liian isoissa saappaissa

Saan toistuvasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kysyvät, missä kunnassa olisi turvallisinta asua.

Kysymyksen taustalla on pelko. Ihmiset pelkäävät lastensuojelua. Ihmiset eivät saa heidän arkeaan helpottavia palveluita. Lapsia otetaan pois vanhemmiltaan, koska peruspalvelut eivät toimi kunnassa.

Yhteydenottoja on tullut vuosien mittaan eri puolilta Suomea mm. Hämeenlinnasta, Oulusta, Jyväskylästä, Turusta, Kirkkonummelta, Riihimäeltä, Vihdistä, Forssasta ja Kokkolasta vain muutamat kunnat mainitakseni.

Maamme rajojen ulkopuolella asuvilta lastensuojelun maanpakolaisilta tulee tiedusteluja, kuinka paluumuutto voisi tapahtua ilman lapsen menettämisen pelkoa.

Kehotan tutkimaan SOTKANET.FI palvelua. Tilastot kertovat kuntien lastensuojelutilanteen. Hakusanalla huostaanotto voi tutkia kunnan tilannetta ja kunnan valitsemaa lapsipolitiikkaa. Jokainen huostaanotto on osoitus epäonnistuneesta lapsipolitiikasta.

Lapsiystävällinen kunta -malli

UNICEFilla on lapsiystävällinen kunta -malli. Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu kansainväliseen esikuvaan (Child Friendly City), jota UNICEF on toteuttanut vuodesta 1996. Suomalainen malli kehitettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa 2012–2013. Hämeenlinna sai joulukuussa 2013 ensimmäisenä Suomessa UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen.

Hankkeesta kerrotaan, että mallin tuella kunta varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset tunnistetaan ja he saavat tarvitsemansa tuen.

– Lapsen oikeudet eivät tule parissa vuodessa valmiiksi. Tunnustus on kunnille sekä kiitos tehdystä työstä että velvoite ottaa lapsiasiat jatkossa entistä vakavammin, painottaa ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Inka Hetemäki UNICEFiltä.

Palkitut kauhukunnat

Tieto UNICEFin rankkaamista lapsiystävällisistä kunnista on yllättävä.

Mallissa korostetaan lapsen oikeuksien sopimusta, mikä toki on hyvä asia. On tärkeää, että kaikki lapset saavat harrastaa ja että heitä kuullaan. Lapsen perusoikeuksiin kuitenkin kuuluu saada asua omassa kodissaan, omien vanhempien luona. Lain mukaan oma perhe on oikeutettu kaikkeen tukeen.

Hämeenlinna

UNICEF ilmoittaa, että lapsiystävällinen kunta -rankkauksessa on palkittu mm. Hämeenlinna, joka on saanut tunnustuksen vuonna 2013, 2015 ja 2017 (myönnetty neljäksi vuodeksi).

Hämeenlinnassa on siirretty sijaishuoltoon 1,8 prosenttia alaikäisistä. Vuonna 2017 prosenttiluku oli 1,4. Koko maan keskiarvo on 1,3. Hankkeen alkaessa vuonna 2013 määrä oli 1,3. Tunnustuksen saamisen jälkeen siis lapsiperheiden tilanne on entisestään heikentynyt.

Kaikki lastensuojeluasioihin perehtyneet tuntevat Hämeenlinnan vuosikymmeniä jatkuneet lastensuojelun mielivaltaisuudet. Ne juontavat juurensa 1990-luvulta ja kärjistyivät erityisesti Palmuke -projektin myötä. Tom Arnkil, Esa Erikson ja Robert Arnkil ovat kertoneet projektista kirjassa Palvelujen dialoginen kehittäminen kunnissa, Sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin.

Raportin mukaan kaupungissa oli monitieteellinen asiantuntijaryhmä, joka seurasi ja arvioi projektin etenemistä. Hämeenlinnassa projekti muodostettiin ja toteutettiin neuvotellen hallinnollisen johdon ja kenttätyöntekijöiden kanssa. Palmuke -hanke oli kolmiosainen. Toteutus oli ajalla 1.1.1996-31.12.1998.

Lastensuojelutilastoista ilmenee, että vuonna 1996 Palmuke -projektin alkaessa huostaanotettuja lapsia oli Hämeenlinnassa koko ikäluokasta 0,7 prosenttia eli 94 lasta. Huostaanotot ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 hämeenlinnalaisia lapsia oli huostassa jo 1,6 prosenttia ikäluokasta eli 193 lasta.

Hämeen Sanomat uutisoi lokakuussa 2020

” Hämeenlinnan lastensuojelun virheet herättivät sekä valvojan että kaupungin- AVI on harkinnut jo erityisvalvontaa”

Aluehallintovirasto on todennut kanteluratkaisussaan:

Hämeenlinnan lastensuojelun toiminnasta vastaavien johtavien viranomaisten sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuuhenkilöiden ymmärrys asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisesta on vakavasti puutteellinen.

Lakimiehet Kati Saastamoinen (Aavalex Oy ) ja Mirjam Araneva ovat antaneet koulutusta hämeenlinnalaisille sosiaalityöntekijöille.

Forssa

UNICEF ilmoittaa, että lapsiystävällinen kunta -rankkauksessa on palkittu mm. Forssa, joka on saanut tunnustuksen vuonna 2017 ja 2020 (myönnetty neljäksi vuodeksi).

Forssassa asuvia lapsia on siirretty sijaishuoltoon huomattavasti yli maan keskiarvon (1,3). Kaupungissa on siirretty sijaishuoltoon peräti 2,9 prosenttia alaikäisistä. Tilanne on entisestään heikentynyt. Vuonna 2017 prosenttiluku oli 2,5.

Jyväskylä

UNICEF -palkittu on myös Jyväskylä, joka on saanut tunnustuksen vuonna 2018 (myönnetty kahdeksi vuodeksi) ja vuonna 2021 (myönnetty neljäksi vuodeksi).

Kaupungissa on siirretty sijaishuoltoon 1,3 prosenttia alaikäisistä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on huomauttanut Jyväskylän lastensuojelun virkamiehiä mm. Jussinkotien ja Ojantakasen perhekodin asioissa (18.3.2019 EOAK/4099/2018 ja 27.6.2019 EOAK/5916/2018). Ratkaisu 1.8.2019 EOAK/4445/2018 koski Loikalan kartanoon sijoitettua lasta, jonka terveydenhuollosta ei lastensuojelun virkamies huolehtinut.

Lahti

UNICEF -palkittu on myös Lahti, joka on saanut tunnustuksen vuonna 2015 ja vuonna 2018 (myönnetty neljäksi vuodeksi).

Kaupungissa on siirretty sijaishuoltoon 1,7 prosenttia alaikäisistä. Tilanne on entisestään heikentynyt. Vuonna 2017 määrä oli 1,2. Lahden lastensuojelua on huomautettu asioiden huonosta hoidosta mm. Loikalaan sijoitetun lapsen kohdalla ( 20.5.2019 EOAK/5377/2018).

Tammela

UNICEF -palkittu on myös Tammela, joka on saanut tunnustuksen vuonna 2018 (myönnetty kahdeksi vuodeksi) ja vuonna 2020 (myönnetty neljäksi vuodeksi).

Kaupungissa on siirretty sijaishuoltoon 2,1 prosenttia alaikäisistä. Tilanne on entisestään heikentynyt. Vuonna 2017 määrä oli 1,4.

Hämmästyttävät tunnustukset: Oulu, Pori ja Turku

Hämmästyttävää on, että UNICEF -palkinnon ovat saaneet myös Oulu, Pori ja Turku. Jokainen lastensuojeluasioihin perehtynyt tietää näiden kaupunkien mittavat ongelmat.

Oulu

Oulu on saanut tunnustuksen vuonna 2017 ja vuonna 2020 (myönnetty neljäksi vuodeksi).

Kaupungissa on siirretty sijaishuoltoon 1,5 prosenttia alaikäisistä. Tilanne on entisestään heikentynyt. Vuonna 2017 määrä oli 1,2.

Oulun kaupungin lastensuojelun virkamiehiä on moitittu mm. eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuissa 2.7.2019 EOAK/2833/2019, 18.3.2019 EOAK/4099/2018 ja 3.7.2018 EOAK/1353/2018

Lapsiystävällisen kunnan palkinnon saanut Oulu on siis laiminlyönyt valvoa sijoitetun lapsen tilannetta ja mahdollistanut huonon hoivan ja jopa väkivallan.

Pori

Pori on saanut tunnustuksen vuonna 2017 (myönnetty kahdeksi vuodeksi) ja vuonna 2020 (myönnetty neljäksi vuodeksi).

Kaupungissa on siirretty sijaishuoltoon 1,5 prosenttia alaikäisistä. Tilanne on entisestään heikentynyt. Vuonna 2017 määrä oli 1,4.

Turku

Turku on saanut tunnustuksen vuonna 2018 (myönnetty kahdeksi vuodeksi).

Kaupungissa on siirretty sijaishuoltoon peräti 2,1 prosenttia alaikäisistä. Tilanne on entisestään heikentynyt. Vuonna 2017 määrä oli 1,7.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on moittinut kuntaa mm. ratkaisuissa 17.12.2018 EOAK/3673/2018 ja 3.7.2018 EOAK/1353/2018.

Lapsiystävällisen kunnan palkinnon saanut Turku on siis laiminlyönyt valvoa sijoitetun lapsen tilannetta ja mahdollistanut huonon hoivan ja jopa väkivallan.

Kirkkonummi, Kokkola ja Rovaniemi

Myös palkitut Kirkkonummi (3.7.2018 EOAK/1353/2018), Kokkola (27.6.2019 EOAK/5916/2018) ja Rovaniemi (27.6.2019 EOAK/5916/2018) ovat jääneet eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksissa kiinni lasten asioiden huonosta hoidosta.

Lapsiystävällisen kunnan palkinnon saaneet kunnat ovat siis laiminlyöneet valvoa sijoitetun lapsen tilannetta ja mahdollistanut huonon hoivan ja jopa väkivallan.

Kuinka UNICEF -kisa ja tunnustukset on ymmärrettävissä?

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin kerrotaan auttavan kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttaa jo 44 kuntaa eri puolilla Suomea, ja se tavoittaa lähes puolet Suomessa asuvista lapsista.

Malli on kunnille tarkoitettu työväline. Se auttaa kuntia edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista. Malli on kunnille maksuton, ja kaikki lapsiystävällisyytensä kehittämisestä kiinnostuneet kunnat voivat hakea mukaan.

On hyvin huolestuttavaa, että mallia käytetään jo 44 kunnassa ja mallikunnissa lasten sijoitukset vain kasvavat. Edistetäänkö hankkeella sijaishuollon lasten määrää kuten tilastoista on luettavissa? Kuinka yhdenvertaisuus on toteutunut lasten kohdalla?

Malli on keskeneräinen aihio

UNICEFin malli on tutkimustiedosta ja reaalimaailmasta täysin irrallinen keskeneräinen aihio, teelmä. Siitä voisi saada hyvinkin käyttökelpoisen. Tässä muodossaan se ylläpitää ja tukee yhteiskunnassa vallitsevaa rakenteellista vääristymää, joka ohjaa yhteiskunnan varoja sijaishuoltoon. Jo yli 19 000 lasta on siirretty sijaishuoltoon.

Ovatko virkamiehet arvioineet omaa työtään vai ovatko sijaishuollon liikemiehet asialla? Ketä palkitaan? Kenen etua malli ajaa? Mitä ystävällistä on siinä, että yhä suurempi joukko lapsia siirretään pois kodeistaan?

Nyt tunnustuksen näyttää saavan se kunta, joka kerää eniten lapsia sijaishuoltoon eli tukee sijaishuollon miljardibisnestä.

Kuinka kaikista maamme kunnista juuri valtavissa vaikeuksissa kamppaileva Hämeenlinna on voinut valikoitua kunnaksi, jonka kanssa hankkeen suomalainen malli on kehitelty?

Kuinka malli voi auttaa edistämään heikoimmissa asemassa olevien lasten oikeuksia, ellei malli huomioi lainkaan tutkimustietoa huostaanotoista ja sijoitetuista lapsista? Kuinka malli voi auttaa edistämään näiden lasten oikeuksia, ellei mallia tehtäessä ole laajamittaisesti kuultu lapsia ja heidän vanhempiaan?

Ihmisoikeusasioista tärkeimmät on sivuutettu

Mallia laadittaessa ihmisoikeusasiat ovat olleet ilmeisen heiveröisissä käsissä. Lapsiystävällisen kunnan rankinglistan ykköskriteeri on tietysti se, että äiti ja isä saavat pitää lapsensa ja lapsi saa pitää omat vanhempansa (vrt. Euroopan ihmisoikeussopimus). Ykköskriteeri kuntavalinnassa on elää ilman pelkoa lapsen menettämisestä. Lapsen ei tule pelätä sitä, että joutuu pois kodistaan.

Näytön paikka

UNICEFillä olisi näytön paikka toimia toisin.

Arviointikriteereihin tulisi sisällyttää arvio kunnan sijoituspolitiikasta. Huostaanotto tehdään kunnissa virkamiespäätöksin. Jokainen huostaanotto kunnassa osoittaa huonoa lapsipolitiikkaa. Jokainen huostaanotto merkitsee epäonnistumista. Näillä kriteereillä karsiutuu jokainen tunnustuksen saanut kunta pois.

Maassamme on nollatoleranssikuntia. Se tarkoittaa toisenlaista valintaa -perheiden tukemista.

Missä kunnassa tehdään vähiten ilmiantoja? Jokainen viranomaisen tekemä lastensuojeluilmoitus on yritys vierittää vastuu jollekin toiselle. Missä kunnassa toimitaan toisin? Missä osataan auttaa ilman jättimäisiä palveluntuottajien laatimia auttamisrakennelmia?

Missä kunnassa lapsia ei sijoiteta pois kodistaan kuin tosiseikoille perustuvan tarkan selvitystyön perusteella tilanteessa, jossa perhe ei ole tuettavissa tukitoimin?

Missä kunnassa virkamiehet on koulutettu pois huoleen pohjaavasta työstä? Missä kunnassa lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä kielletään pitämästä sijaishuollon palveluntuottajia asiantuntijoina? Missä kunnassa lastensuojelun sosiaalityöntekijät noudattavat lakia?

Missä kunnassa aito osallisuus on toteutettu? Missä kunnassa on kuultu niitä, jotka tarvitsevat apua?

Sijaishuollon puolueeton nykytilan selvittäminen odottaa edelleen käynnistymistä. UNICEFillä on näytön paikka sen käynnistämiseksi.

Julkaissut Leeni Ikonen

Varatuomari Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden tarkkailija. Lasten ja perheiden ääni.